Etsi

Opinnot Huom! Sivujen tietoja ei ole tarkistettu. Opintopolku Opetusministeriön ylläpitämä sivusto, josta löydät kaikki koulutustiedot yhdestä paikasta. Lue lisää Kela kouluttaa Kela tarjoaa ammatillista kuntoutusta. Tarkista myös mahdollisuutesi kuntoutusrahaan lukio- tai ammattikouluopiskelun tueksi. Lue lisää Esteettömyys opinnoissa Oppilaitosten ja korkeakoulujen tavoitteena ovat saavutettavat opiskeluympäristöt ja esteetön opiskelu. Lue lisää Opinnot: About Us

Meeri Hallituksen varajäsen " Lähdin silloin hallitukseen ensin varajäseneksi jotta voisin auttaa muita löytämään saman avun ja tuen mitä itse sain" " Moikka! Mä oon Meeri 23v. Alunperin oon kotosin Helsingistä mutta nykyään asun ja opiskelen Tampereella. Sairastuin reumaan kuusi vuotta sitten lukioaikana. Kolme vuotta sitten reuman oireillessa erityisen paljon vertaistuesta tuli mulle tärkeä voimavara. Lähdin silloin hallituksen ensin varajäseneksi jotta voisin auttaa muita löytämään saman avun ja tuen mitä itse sain. Hallituksessa oon ollu välissä varsinaisena jäsenenä ja nyt taas varajäsenenä."

"Diagnoosi minulla on ollut 14-vuotiaasta lähtien" Jenna Kärpänen Rahastonhoitaja Moikka! Täällä huutelee yksi 24-vuotias eddy, siis Ehlers-Danlosin syndroomaa sairastava, vähän tällainen harvinaisempi tapaus. Diagnoosi minulla on ollut 14-vuotiaasta lähtien. Nuorten vertaistukitoimintaan lähdin mukaan vuonna 2012 ja olen yksi Suomen Reumanuorten perustajista. Toimin yhdistyksessä tällä hetkellä rahastonhoitajana.

Liikunnan ilo Huom! Sivujen tietoja ei ole tarkistettu. Liikunta on lääkettä! Säännöllinen liikunta vähentää kipuja, parantaa fyysistä toimintakykyä ja yleiskuntoa ja piristää mieltä. Liikunnan ja kuntoilun määrän lisääntyessä myös terveyshyödyt lisääntyvät ja liikunnan harrastaminen tukee kuntoutumista. Hyvä kunto avaa uusia mahdollisuuksia omien haaveiden toteuttamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Löydä oma tapasi liikkua! Huomioi sairauden vaiheet Liikunnan harrastamisessa tulee huomioida sairauden eri vaiheet. Tulehduksellista reumasairautta sairastavan täytyy vähentää liikunnan kuormittavuutta ja määrää tulehdusvaiheessa ja keskittyä enemmän lepäämiseen. Tulehtunut nivel kestää huonommin liikuntaa kuin terve nivel, mutta tarvitsee kuitenkin rauhallista liikettä ääriasennosta toiseen liikkuvuuden ylläpitämiseksi. Tulehdustilanteen ollessa rauhallinen voit noudattaa normaaleja liikuntatottumuksia ja -suosituksia. Liikunnassa tulee kuitenkin välttää virhe- ja ylikuormitusta. Mikä on minun lajini? Voit valita minkä tahansa liikuntamuodon, kun muistat omat rajasi. Jos rakastat seinäkiipeilyä, parkouria tai tennistä, voit hyvin harrastaa niitä kun et vaaranna niveliä tulehduksen aikana, jolloin ne ovat alttiimpia virheasennoille. Kysy toimintaterapeutilta apuvälinettä lempilajiisi, hän osaa esimerkiksi valmistaa uintilastat kipeille käsille ja pääset polskimaan. Lihakset tukevat niveliä ja niiden on hyvä olla vahvat. Kuntosaliharjoittelu keskittyy etupäässä lihaskuntoharjoitteluun lisäkuorman tai vastuksen avulla. Voit harjoitella lihaskuntoa myös kotona, esimerkiksi kuminauhalla. Tule-sairaille suositellaan usein vesiliikuntaa – uiminen on hyvä ja tehokas liikuntamuoto, eikä rasita niveliä liikaa. Tärkeintä on, että löydät lajin, josta nautit, silloin jaksat innostua liikkumisesta! Lisätietoa, vinkkejä ja kokemuksia Reumaliiton Liikunta-sivuilta Teksti: Suomen Reumaliitto ry Hyvän hoidon puolesta esite, muokannut Satu Hasanen ja Sini Hirvonen Myös Reumaliitto järjestää liikuntatapahtumia ja jäsenjärjestöt omia liikuntaryhmiään. Tutustu tarjontaan Reumaliiton Liikunta -sivulla. Liikunnan ilo: About Us Liikunnan ilo: About Us

Amiina Abdalla Puheenjohtaja "Tämä yhdistys on toiminut tärkeänä turvasatamana vuosien varrella – en ole koskaan tuntenut olevani yksin sairauden kanssa." "Olen Amiina Abdalla, 30-vuotias reumanuori ja kuntoutuksen ohjaajaopiskelija Helsingistä. Suomen Reumanuoret tuli osaksi elämääni sen jälkeen kun sairastuin lupukseen 24-vuotiaana. Halusin tietää lisää reumasairauksista ja tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin. Tämä yhdistys on toiminut tärkeänä turvasatamana vuosien varrella – en ole koskaan tuntenut olevani yksin sairauden kanssa. Vuodesta 2021 lähtien olen toiminut hallituksessa ensin tapahtumavastaavana ja myöhemmin myös sihteerinä. Tänä vuonna saan kunnian toimia hallituksen puheenjohtajana. Tavoitteenamme hallituksessa on saattaa yhä useampi reumaa sairastava lapsi ja nuori yhdistyksen pariin ja tarjota vertaistukea ja tietoa niitä kaipaaville."

Ruoka & ravinto Teksti: Suomen Reumaliitto, Reuma-aapinen, referoinut Satu Hasanen Hyvä ruoka, parempi mieli Ruoka vaikuttaa monella tavalla ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Reumasairauksissa suositellaan nykytiedon mukaan normaalia, terveellistä ruokavaliota. Suositeltavaa on käyttää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä säännöllisesti kalaa, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja. Ravinnolla on kuitenkin todettu olevan vaikutusta etenkin kivun syntyyn ja kokemiseen. Kulutus lisääntyy tulehduksen vuoksi Tulehdus kiihdyttää aineenvaihduntaa ja elimistön energian tarve lisääntyy. Erityisesti valkuaisaineiden kulutus kasvaa. Tulehdus lisää myös vitamiinien ja kivennäisaineiden tarvetta. Tästä huolimatta sairaus usein heikentää ruokahalua. Oikeaa ravitsemusta kannattaa opetella Parhaan käsityksen omalla kohdallasi oikeasta ravitsemuksesta ja mahdollisesti siinä olevista virheistä saat, jos voit henkilökohtaisesti käydä keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Ravitsemusterapeutti löytyy ainakin jokaisesta erikoissairaanhoidon reumanhoitoyksiköstä. Ruokaan ja terveelliseen ravintoon liittyvää kirjallisuutta on paljon. Myös netistä löytyy aiheeseen tietoa. Nettitieto tulee aina kuitenkin hiukan suodattaa ja etenkin keskusteluryhmien jakamaan kokemukseen kannattaa suhtautua varauksella. Pitkäaikaissairaan ei kannata alkaa noudattaa mitään erityistä ruokavaliota omin päin, jos itsellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka se saattaa vaikuttaa sairauteen. Lue lisää Reuma-aapisesta: Reumataudit ja ravinto Lisätietoa ruokien koostumuksesta ja ravintoaineista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-sivustolta. Lihaa, kalaa vai kasviksia? Yksittäisten ruoka-aineiden vaikutus Muutamalla prosentilla kroonista reumatautia sairastavista voi sairauden taustalla ainakin osaksi olla ruoka-aineallergia. Mikä tahansa yliherkkyyttä aiheuttava ruoka-aine voi olla syyllinen. Eniten havaintoja on erilaisista kasvikunnan tuotteista ja juustosta. Ruoan rasvahappokoostumus voi ehkä joskus johtaa kipu- ja tulehdusoireiden lisääntymiseen. Tästä johtunee joidenkin potilaiden oireiden paheneminen runsaan liharuoan jälkeen. Eniten havaintoja on punaisen lihan (erityisesti sianlihan) haitoista. Jos huomaa selvästi tiettyjen ruokien pahentavan oireita, kannattaa näitä ruokia välttää. Havaintojen pitää kuitenkin olla tarkkoja, jotta ruokavalio ei tarpeettomasti tulisi huonommaksi. Kasvisruoka Erilaisista ruokavalioista on reumasairauksissa eniten suositeltu kasvisruokaa. Runsasta kasvisten käyttöä voi yleensä suositella kaikissa reumasairauksissa, sillä tällöin saadaan runsaasti antioksidantteja kuten C-vitamiinia. Puhdas kasvisruokavalio voi olla reumasairauden kannalta jopa haitallinen. Tiukimmissa kasvisruokavalioissa on vaikeata turvata riittävä energian, proteiinin, kalsiumin, raudan, sinkin sekä D- ja B-ryhmän vitamiinien saanti. Etenkin silloin, kun syljen eritys on heikentynyt (Sjögrenin oireyhtymä) kasvisruoka voi edistää hampaiden reikiintymistä. Pelkän kasvisruokavalion tuottamaa hyötyä reumapotilaalle ei yleensä ole pystytty osoittamaan, mutta viitteitä on siitä, että erityisen edullinen yhdistelmä saattaisi olla kalaöljyn (tai runsaan kalaruoan) ja kasvisten käyttö. Elävästä ravinnosta on havaittu olevan hyötyä nivelreumaa sairastavalle, mutta hyöty luultavasti tulee runsaasta kuitujen saannista, mikä puolestaan ainakin tasapainottaa suoliston bakteerikantaa. Kasviksia vähintään kuusi annosta päivässä Runsaalla kasvisten käytöllä on todettu olevan edullisia vaikutuksia nivelreuman oireisiin. Kasviksia on hyvä syödä sellaisenaan, lämpiminä lisäkkeinä tai muun ruoan seassa vähintään kuusi annosta päivän mittaan. Yksi kasvisannos on esimerkiksi yksi keskikokoinen porkkana, yksi pieni omena, 2 dl marjoja, yksi keskikokoinen tomaatti, 2 dl salaattia/raastetta, 1,5 dl keitettyjä kasviksia. Päivän kasvismäärä karttuu, kun syö joka aterialla ja välipalalla kasviksia eri muodossa. Kalaa säännöllisesti Kalaa kannattaa syödä ainakin kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Kalaa on hyvä syödä vaihtelevasti eli valita vaihdellen järvi- ja merikalaa sekä pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Kalan omega-3 -rasvahappoja saa esimerkiksi sardiinista, makrillista, sillistä, lohesta, kirjolohesta, anjoviksesta, siiasta, tonnikalasta, muikusta ja silakasta. Vaihtoehtoisesti voi nauttia vahvoja kalaöljyvalmisteita (esim. Lysi Omega 3). Niitä voi esimerkiksi käyttää päivinä, jolloin kalaa ei ole ruokalistalla. Kalaöljyvalmisteessa on hyvä olla pieni määrä E-vitamiinia. Lisäksi kannattaa valita mieluummin valmiste, joka ei sisällä A-vitamiinia. Maitohappobakteerit ja ravintokuitu Maitohappobakteerit ja ravintokuitu vaikuttavat edullisesti suoliston bakteerikantaan. Terveyttä edistäviä maitohappobakteereja eli probiootteja on lisätty maitovalmisteisiin, mehuihin, marjakeittoihin ja kauravalmisteeseen. Näiden erityiselintarvikkeiden säännöllistä käyttöä voi suositella osana muuta terveellistä ruokavaliota. Päivittäinen, sopiva käyttömäärä on 2-4 dl päivässä. Kuituja saa riittävästi syömällä päivittäin täysjyväleipää vähintään neljä viipaletta ja lisäksi muita täysjyväviljavalmisteita sekä vähintään kuusi annosta hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Yksi kasvisannos on esimerkiksi yksi keskikokoinen porkkana, yksi pieni omena, 2 dl marjoja, yksi keskikokoinen tomaatti, 2 dl salaattia/raastetta, 1,5 dl keitettyjä kasviksia. Päivän kasvismäärä karttuu, kun syö joka aterialla ja välipalalla kasviksia eri muodossa. Vitamiinit ja hivenaineet Vitamiinit ovat terveyden ylläpitäjinä välttämättömiä. Keho tarvitsee niitä pysyäkseen toimintakykyisenä. On olemassa kahdenlaisia vitamiineja; rasvaliukoisia ovat A, D, E ja K vitamiini ja vesiliukoisia ovat B ja C vitamiini. Rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat rasvaan, ovat melko kestäviä ruoanvalmistuksessa ja ne varastoituvat elimistöön. Vesiliukoisille vitamiineille on ominaista, että ne liukenevat herkästi veteen sekä tuhoutuvat helposti ruoanvalmistuksessa ilman hapen, valon ja lämmön vaikutuksesta. Vesiliukoisia vitamiineja on saatava lähes päivittäin – ylimäärä poistuu virtsan mukana. Margariini on erittäin hyvä rasvaliukoisten A-, D- ja E-vitamiinien lähde. Kasviöljyt sisältävät E-vitamiinia. A- ja D-vitamiinit puolestaan lisätään margariineihin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu kehoon. Niiden lähteitä ovat hedelmät, kasvikset ja täysjyväviljatuotteet. Monipuolinen ruokavalio takaa riittävän vitamiinien saannin. Suomalaiset saavat keskimäärin tarpeeksi vitamiineja ravinnosta, mutta D-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvinvoinnin kannalta kannattaa kiinnittää huomiota myös riittävään hivenaineiden ja kivennäisaineiden saantiin. Hivenaineita ovat: kalsiumin rauta, natrium. Kivennäisaineita ovat: fosfaatti, magnesium, jodi, sinkki, kupari, seleeni, kalium ja kloridi. Luontaistuotekaupat ja apteekit neuvovat sinua mielellään vitamiinien ja hivenaineidn hankinnassa. Mutta säännöllinen ja monipuolinen ruoka on paras vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Vitamiineista löytyy hyödyllistä tietoa esimerkiksi Marttaliiton Vitamiinit-sivulta. Ruoka ja ravinto: About Us

Tietoa kuntoutuksesta Huom! Sivujen tietoja ei ole tarkistettu. Kuntoutuksella pyritään pitämään sinut kunnossa ja hyvinvoivana. Kuntoutuksella tuetaan ihmisten fyysisen toimintakyvyn säilymistä sekä arjessa selviytymistä. Sopeutumisvalmennus tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa elämäntilannetta. Sopeutumisvalmennuskurssilla saat tietoa sairaudestasi ja saat voimavaroja sairauden kanssa jaksamiseen. Kuntoutuksesta ja sopeutumisvalmennuksesta voit saada myös aina tarpeellista vertaistukea, kun tutustut muihin samassa tilanteessa oleviin nuoriin. Kela tukee Voit hakeutua Kelan tukemille sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille. Hakemukseen tarvitset lääkärin B-lausunnon omalta hoitavalta lääkäriltä. Harkinnanvaraista kuntoutusta haetaan Kelan lomakkeella KU 132. Miten haen kuntoutukseen? Lisätietoja Kelan kuntoutuksista Kursseja järjestetään esimerkiksi Kuntoutus Apila Kangasalla Sairaala Ortonissa Helsingissä Invalidiliiton Lahden kuntoutumiskeskuksessa Tarkista kaikki kurssit Kelan kuntoutuskurssihausta . Yksilöllinen kuntoutus Kurssien lisäksi on mahdollista hakea yksilölliseen kuntoutukseen. Lisätietoja hakemisesta yksilölliseen kuntoutukseen Kelan sivuilta. Tukea ja apua Tukimuotoja Kela, sosiaalitoimi, kunnan terveystoimi, verotoimisto, poliisilaitos ja tulli tarjoavat pitkäaikaissairaille useita tukimuotoja, kuten tukea asumiseen, erilaisia vammaistuen muotoja, tukea lapsiperheille ja työttömille. Tarkista ja hyödynnä kaikki tukimuodot Reumaliiton kokoamasta Sosiaaliturvan suunnistuskartasta 2026 (pdf) Opiskelua varten voi saada vaikkapa kannettavan tietokoneen tai käden ergonomisen asennon turvaavan pystyhiiren. Arjen helpottajia ovat esimerkiki kierrekorkinaukaisija, pystykahvaveitsi, joustosakset ja kirjatuki. Toimintaterapeutti valmistaa yksilöllisiä apuvälineitä. Katso lisää esimerkiksi Respecta Oy :n sivuilta. Jos tarvitset apuvälineitä, keskustele asiasta ensin oman lääkärisi kanssa. Apuvälineet Henkilökohtainen apu 1.9.2009 lähtien on vammaisella ihmisellä ollut subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Kunnan velvollisuus on toimittaa apua joko henkilökohtaisen avustajan, palvelusetelin tai ostopalvelun muodossa. Kuljetuspalvelu Monen pitkäaikaissairaan elämää ja helpottaa kunnan sosiaalitoimen järjestämä kuljetuspalvelu. Palvelu järjestetään eri tavalla eri kunnissa. Pääsääntöisesti hakijoille myönnetään kuitenkin 18 vapaa-ajanmatkaa kuukaudessa sekä opiskelu- ja työmatkoja tarpeen mukaan. Matkoja saa yleensä tehdä taksilla kotikunnan tai lähialueen sisällä ja mukaan saa ottaa saattajan, esim. perheenjäsenen. Matkoista on maksettava pieni omavastuu. Kysy lisää oman kuntasi sosiaalitoimesta. Kuntoutus: About Us

Roosa Jukola Aktiivijäsen " Koen iloa ja merkityksellisyyttä siitä, että voin olla mukana edistämässä tärkeitä asioita ja olla osa itseä suurempaa, myös yhteiskunnallisesti " Hei! Olen Roosa, toisen kauden hallituslainen Reumanuorissa sekä Reumaliiton valtuustossa. Toimintaan mukaan hyppääminen tuntui sopivalta tässä kohtaa, kun olen viimein jokseenkin sujut reuman kanssa enkä yritä enää taistella sitä (eli itseäni) vastaan. Sain reumadiagnoosin ollessani 20-vuotias, koska moninaisia oireita ei osattu epäillä vuosiin reumaksi. Diagnoosi muuttui vasta vuosia myöhemmin lastenreumaksi vaikka olin ns. yli-ikäinen. Myöhäisestä diagnoosista ja edenneistä nivelmuutoksista johtuen krooninen kipu on kulkenut mukanani yli vuosikymmenen. Muiden autoimmuunisairauksien takia olen ollut lapsesta lähtien pitkäaikaissairas, mutta reuma oli aikuistuvalle minälle iso pala purtavaksi elämän suunnitelmien mentyä uusiksi. Nyt koen, että aika vertaistuelle on oikea ja järjestötoiminta muissa merkeissä on ollut pitkään osa elämääni. Koen iloa ja merkityksellisyyttä siitä, että voin olla mukana edistämässä tärkeitä asioita ja olla osa itseä suurempaa, myös yhteiskunnallisesti. Uusimpana hallituslaisena olen innoissani jäsenvastaavan roolista, sillä itsellä kesti vuosia, että toimintaan mukaan lähteminen tuntui hyvältä. Toivonkin, että voidaan tuoda meitä reumanuoria lähemmäs toisiamme — myös jäsenenä ilman aktiivipestiä. Millainen vertaistuki ja toiminta olisi just sulle mielekästä?

Kristiina Aallon teksti lastenreumasta Lastenreuma Juveniilireuma (juveniili idiopaattinen artriitti) eli lastenreuma on nivelten tulehdustauti, joka alkaa alle 16-vuotiaana. Idiopaattinen tarkoittaa tuntemattomasta syystä johtuvaa ja artriitti niveltulehdusta. Se ei ole samanlainen kuin aikuisten reuma, joka saattaa tuhota niveliä hyvinkin nopeasti ja lääkityksillä on kiire. Vain harvalla nuorella on tällainen tauti. Oireet ja eteneminen Lastenreuma alkaa usein jo alle kouluiässä, mutta voi alkaa missä iässä vaan ennen 16. ikävuotta. Monilla tauti on suhteellisen lievä, lääkityksiä tarvitaan ehkä vain parin kolmen vuoden ajan ja välillä tarvitaan nivelten paikallishoitoja. Jos paikallishoitoja tarvitaan usein, se on merkki siitä, että lääkitystä pitää tehostaa. Joskus tauti on varsin hankala ja lääkkeitä tarvitaan paljon. Ja joskus tautiin liittyy silmän värikalvon tulehdus, iriitti, jolloin käytetään kortisonitippoja tulehtuneeseen silmään. Iriitti ei yleensä näy päällepäin, joten se on hankala todeta. Silmälääkärin kontrolleissa käyminen on tärkeää. Lastenreuman kanssa eläminen Nykyisin lastenreuman ennuste on varsin hyvä, joten laitoskuntoutuksen tarve on huomattavasti vähentynyt. Usein pärjätään jaksottaisella fysioterapialla, lisäksi kotona tehtävät harjoitteet ovat tärkeitä. Sen sijaan sopeutusvalmennuksen ja vertaistuen tarve on edelleen olemassa. Reumaliitto järjestää kursseja ja myös nuorten kuntoutusmatkoja, jotka ovat tärkeitä vertaistuen ja kavereiden saamiseksi. Varsinkin nuoruusiässä kaikenlainen poikkeavuus on aina kurjaa, eikä sairauden leimaa haluta. Siksi usein puhutaan ”ominaisuudesta”, ei niinkään sairaudesta. Meillä kaikillahan on erilaisia ominaisuuksia, ja osalla siis nivelet tulehtuvat helposti, vaikka infektioihin liittyen tai muuten vaan. Aina ei tiedetä, mikä aiheuttaa nivelen tulehtumisen. Reuman kanssa tulee toimeen, kun hoitaa itseään ja tunnistaa oireet ja hakee silloin tarvittaessa apua. Ensin voi kokeilla hyväksi todettuja kotikonsteja, vaikka särkylääkettä ja kylmäpakkausta, mutta jos tuo apu ei riitä, on parasta soittaa omalle reumahoitajalle. Hoitaja keskustelee tarpeen mukaan lastenreumalääkärin kanssa ja voidaan miettiä lääkityksen tehostusta tai vaikka paikallishoitoa tai ylimääräistä käyntiä lääkärissä. Lääkitys Lääkkeistä tavallisin on metotreksaatti (Trexan®) tablettimuotoisena ja nuoren annos on usein 15 mg tai 20 mg kerran viikossa. Lääke on tutkitusti tehokas ja turvallinen reuman hoidossa ja monelle riittävä. Joskus tarvitaan pientä kortisonilisää, esimerkiksi 5 mg joka toinen aamu. Jos näillä ei pärjätä, aletaan miettiä biologisia reumalääkkeitä. Niitä on nykyisin useita, ihon alle pistettäviä ja osastolla infuusiona annettavia. Biologiset lääkkeet ovat tavallaan ”täsmälääkkeitä” ja vaikuttavat johonkin tulehduksen välittäjäaineeseen, tavallisimmin TNF-alfa-nimiseen. Vanhimmat biologiset lääkkeet ovat olleet Suomessa käytössä jo yli 10 vuotta ja ne on todettu turvallisiksi. Ulkomailla lääkitystä on seurattu noin 15 vuoden ajan. Pidemmästä hoidosta ei kuitenkaan vielä ole tietoa. Liikunta Liikunta on tärkeää kaikille, myös lastenreumaa sairastavalle. Nivelet tarvitsevat liikettä. Ensin on hyvä saada niveltulehdustilanne hallintaan, sitten voi aloittaa kuormittavamman liikkumisen. Etsi itsellesi sopiva liikuntamuoto, sen ei tarvitse olla urheiluseurassa, vaan voit liikkua myös omatoimisesti tai kaverin kanssa: ui, lenkkeile, pyöräile, tanssi, tee mitä tahansa mikä sinua innostaa. Myös fysioterapeutin kanssa voi miettiä sopivaa liikuntamuotoa ja käydä vaikka kuntosalilla tutustumassa. Kristiina Aalto, lastenreumatologi Kristiina Aalto lastenreuma-teksti: About Us

Reumaviikon avajaiset Päivittyvä sivu Reumaviikon avajaiset Tälle sivulle julkaistaan päivittyvää tietoa Reumaviikon avajaisten suunnitteluista. Julkaisemme lisää tietoa suunnitelmien edetessä. Mikä Reumaviikko? Reumaviikko on Suomen Reumaliiton vuosittain järjestämä valtakunnallinen tapahtuma, jonka aikana reuma- ja tulesyhdistykset järjestävät tempauksia ympäri Suomen! Reumaviikolla on joka vuosi kantava teema, jonka ympärille tapahtumat rakentuvat. Uusi teema valitaan joka toinen vuosi, eli sama teema pysyy kahden vuoden ajan. Vuonna 2023 teema on edellisen vuoden tapaan Sairaan hyvä hoitpolku. Edellisvuosien teemoja ovat olleet mm. Hyvä kohtaaminen ja hoidon laatu (2018), Mielen hyvinvointi (2019), Vapaaehtoisuus vahvistaa (2020, 2021) ja Sairaan hyvä hoitpolku (2022). Suomen Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat viettäneet perinteistä Reumaviikkoa 1940-luvulta lähtien. Suomen Reumanuoret järjestävät Reumaviikon avajaiset 2023 Suomen Reumanuoret ry on saanut kunnian järjestää Reumaviikon avajaiset vuonna 2023. Järjestäjäyhdistys valittiin viime syksynä ja valinta vahvistui syyskuussa. Hurraa! Avajaiset ovat iso ja aikaa vievä ponnistus Reumanuorten kaltaiselle pienelle vapaaehtoisvoimin pyörivälle yhdistykselle, joten tämä myös tarkoittaa hiljaisempaa vuotta muiden tapahtumien osalta. Noin kuukauden välein jäsenille sähköpostitse lähetetyt jäsenkirjeet myös vähenevät ja niitä julkaistaan harvennetusti. Olemme kuitenkin erittäin iloisia kunniasta järjestää avajaiset ja aiomme tehdä juhlista ikimuistoiset juhlimalla samalla myös Suomen Reumanuorten 10-vuotisjuhlavuotta! Olemme jo kovassa työn touhussa ja julkaisemme tälle sivulle lisää infoa suunnitelmien edetessä. Pysy siis kuulolla ja seuraa Reumanuorten somekanavia ja nettisivuja niin olet perillä kaikesta avajaisten suunnitteluun liittyen. Kiitämme jäseniämme tuesta ja ymmärryksestä.

Suomen Reumanuorten pikkujoulut TIISTAI 14.12.2021 | klo 19 | VERKKOTAPAHTUMA Suomen Reumanuoret järjestää pikkujoulut tiistaina 14.12 klo 19 alkaen zoomissa! Ohjelmassa visailua, kuluneen vuoden muistelua ja pelailua. Pikkujoulutunnelman mukaisesti voit halutessasi hommata omat glögit, piparit tms. herkut sekä tetysti tonttulakki päähän jos sellainen löytyy! Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista, zoom-linkki lähetetään kaikille jäsenille lähempänä tapahtumaa. Lämpimästi tervetuloa! Takaisin etusivulle

Uusi hallitus kokoontui marraskuussa ensimmäistä kertaa 6.-7.11.2021 | Uuden hallituksen orientaatioviikonloppu Ensi vuodelle 2022 valittu hallitus sekä aktiivijäsenet tapasivat marraskuussa ensimmäistä kertaa Helsingissä ja pääsivät yhdessä suunnittelemaan ensi vuoden toiminnan järjestämistä. Tämä vapaaehtoisten orientaatioviikonloppu loi vahvan kivijalan sille, että innostus, kokeilunhalu ja yhdessä tekeminen ohjaavat toimintaamme myös ensi vuonna. Tammikuussa 11.1.2022 pidetään hallituksen järjestäytymiskokous, jossa uudet sekä vanhat hallituksessa jatkavat saavat uudet roolinsa. Alla muutama kuva marraskuisen viikonlopun tunnelmista Takaisin etusivulle