Ruoka & ravinto

Teksti: Suomen Reumaliitto, Reuma-aapinen, referoinut Satu Hasanen

Hyvä ruoka, parempi mieli

Ruoka vaikuttaa monella tavalla ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Reumasairauksissa suositellaan nykytiedon mukaan normaalia, terveellistä ruokavaliota. Suositeltavaa on käyttää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä säännöllisesti kalaa, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja. Ravinnolla on kuitenkin todettu olevan vaikutusta etenkin kivun syntyyn ja kokemiseen.

Kulutus lisääntyy tulehduksen vuoksi

Tulehdus kiihdyttää aineenvaihduntaa ja elimistön energian tarve lisääntyy.

Erityisesti valkuaisaineiden kulutus kasvaa. Tulehdus lisää myös vitamiinien ja kivennäisaineiden tarvetta. Tästä huolimatta sairaus usein heikentää ruokahalua.

Oikeaa ravitsemusta kannattaa opetella

Parhaan käsityksen omalla kohdallasi oikeasta ravitsemuksesta ja mahdollisesti siinä olevista virheistä saat, jos voit henkilökohtaisesti käydä keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Ravitsemusterapeutti löytyy ainakin jokaisesta erikoissairaanhoidon reumanhoitoyksiköstä.

Ruokaan ja terveelliseen ravintoon liittyvää kirjallisuutta on paljon. Myös netistä löytyy aiheeseen tietoa. Nettitieto tulee aina kuitenkin hiukan suodattaa ja etenkin keskusteluryhmien jakamaan kokemukseen kannattaa suhtautua varauksella.

Pitkäaikaissairaan ei kannata alkaa noudattaa mitään erityistä ruokavaliota omin päin, jos itsellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka se saattaa vaikuttaa sairauteen.

Lue lisää: Reuma-aapinen > Reumataudit ja ravinto

Lisätietoa ruokien koostumuksesta ja ravintoaineista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-sivustolta.

Lihaa, kalaa vai kasviksia?

Yksittäisten ruoka-aineiden vaikutus

Muutamalla prosentilla kroonista reumatautia sairastavista voi sairauden taustalla ainakin osaksi olla ruoka-aineallergia. Mikä tahansa yliherkkyyttä aiheuttava ruoka-aine voi olla syyllinen. Eniten havaintoja on erilaisista kasvikunnan tuotteista ja juustosta.

Ruoan rasvahappokoostumus voi ehkä joskus johtaa kipu- ja tulehdusoireiden lisääntymiseen. Tästä johtunee joidenkin potilaiden oireiden paheneminen runsaan liharuoan jälkeen. Eniten havaintoja on punaisen lihan (erityisesti sianlihan) haitoista.

Jos huomaa selvästi tiettyjen ruokien pahentavan oireita, kannattaa näitä ruokia välttää. Havaintojen pitää kuitenkin olla tarkkoja, jotta ruokavalio ei tarpeettomasti tulisi huonommaksi.

Kasvisruoka

Erilaisista ruokavalioista on reumasairauksissa eniten suositeltu kasvisruokaa. Runsasta kasvisten käyttöä voi yleensä suositella kaikissa reumasairauksissa, sillä tällöin saadaan runsaasti antioksidantteja kuten C-vitamiinia. Puhdas kasvisruokavalio voi olla reumasairauden kannalta jopa haitallinen.

Tiukimmissa kasvisruokavalioissa on vaikeata turvata riittävä energian, proteiinin, kalsiumin, raudan, sinkin sekä D- ja B-ryhmän vitamiinien saanti. Etenkin silloin, kun syljen eritys on heikentynyt (Sjögrenin oireyhtymä) kasvisruoka voi edistää hampaiden reikiintymistä.

Pelkän kasvisruokavalion tuottamaa hyötyä reumapotilaalle ei yleensä ole pystytty osoittamaan, mutta viitteitä on siitä, että erityisen edullinen yhdistelmä saattaisi olla kalaöljyn (tai runsaan kalaruoan) ja kasvisten käyttö.

Elävästä ravinnosta on havaittu olevan hyötyä nivelreumaa sairastavalle, mutta hyöty luultavasti tulee runsaasta kuitujen saannista, mikä puolestaan ainakin tasapainottaa suoliston bakteerikantaa.

Kasviksia vähintään kuusi annosta päivässä

Runsaalla kasvisten käytöllä on todettu olevan edullisia vaikutuksia nivelreuman oireisiin. Kasviksia on hyvä syödä sellaisenaan, lämpiminä lisäkkeinä tai muun ruoan seassa vähintään kuusi annosta päivän mittaan.

Yksi kasvisannos on esimerkiksi yksi keskikokoinen porkkana, yksi pieni omena, 2 dl marjoja, yksi keskikokoinen tomaatti, 2 dl salaattia/raastetta, 1,5 dl keitettyjä kasviksia. Päivän kasvismäärä karttuu, kun syö joka aterialla ja välipalalla kasviksia eri muodossa.

Kalaa säännöllisesti

Kalaa kannattaa syödä ainakin kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Kalaa on hyvä syödä vaihtelevasti eli valita vaihdellen järvi- ja merikalaa sekä pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Kalan omega-3 -rasvahappoja saa esimerkiksi sardiinista, makrillista, sillistä, lohesta, kirjolohesta, anjoviksesta, siiasta, tonnikalasta, muikusta ja silakasta.

Vaihtoehtoisesti voi nauttia vahvoja kalaöljyvalmisteita (esim. Lysi Omega 3). Niitä voi esimerkiksi käyttää päivinä, jolloin kalaa ei ole ruokalistalla. Kalaöljyvalmisteessa on hyvä olla pieni määrä E-vitamiinia. Lisäksi kannattaa valita mieluummin valmiste, joka ei sisällä A-vitamiinia.

Maitohappobakteerit ja ravintokuitu

Maitohappobakteerit ja ravintokuitu vaikuttavat edullisesti suoliston bakteerikantaan.

Terveyttä edistäviä maitohappobakteereja eli probiootteja on lisätty maitovalmisteisiin, mehuihin, marjakeittoihin ja kauravalmisteeseen. Näiden erityiselintarvikkeiden säännöllistä käyttöä voi suositella osana muuta terveellistä ruokavaliota. Päivittäinen, sopiva käyttömäärä on 2-4 dl päivässä.

Kuituja saa riittävästi syömällä päivittäin täysjyväleipää vähintään neljä viipaletta ja lisäksi muita täysjyväviljavalmisteita sekä vähintään kuusi annosta hedelmiä, marjoja ja kasviksia.

Vitamiinit ja hivenaineet

Vitamiinit ovat terveyden ylläpitäjinä välttämättömiä. Keho tarvitsee niitä pysyäkseen toimintakykyisenä. On olemassa kahdenlaisia vitamiineja; rasvaliukoisia ovat A, D, E ja K vitamiini ja vesiliukoisia ovat B ja C vitamiini. Rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat rasvaan, ovat melko kestäviä ruoanvalmistuksessa ja ne varastoituvat elimistöön.

Vesiliukoisille vitamiineille on ominaista, että ne liukenevat herkästi veteen sekä tuhoutuvat helposti ruoanvalmistuksessa ilman hapen, valon ja lämmön vaikutuksesta. Vesiliukoisia vitamiineja on saatava lähes päivittäin – ylimäärä poistuu virtsan mukana.

Margariini on erittäin hyvä rasvaliukoisten A-, D- ja E-vitamiinien lähde. Kasviöljyt sisältävät E-vitamiinia. A- ja D-vitamiinit puolestaan lisätään margariineihin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu kehoon. Niiden lähteitä ovat hedelmät, kasvikset ja täysjyväviljatuotteet.

Monipuolinen ruokavalio takaa riittävän vitamiinien saannin. Suomalaiset saavat keskimäärin tarpeeksi vitamiineja ravinnosta, mutta D-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Hyvinvoinnin kannalta kannattaa kiinnittää huomiota myös riittävään hivenaineiden ja kivennäisaineiden saantiin. Hivenaineita ovat: kalsiumin rauta, natrium. Kivennäisaineita ovat: fosfaatti, magnesium, jodi, sinkki, kupari, seleeni, kalium ja kloridi.

Luontaistuotekaupat ja apteekit neuvovat sinua mielellään vitamiinien ja hivenaineidn hankinnassa. Mutta säännöllinen ja monipuolinen ruoka on paras vitamiinien ja hivenaineiden lähde.

Vitamiineista löytyy hyödyllistä tietoa esimerkiksi Marttaliiton Vitamiinit-sivulta.

Ruoka ja ravinto: About Us