Ideointi-ilta Teams | tiistai 15.9.2020 Millaista toimintaa sinä toivoisit Suomen Reumanuorten järjestävän vuonna 2021? Lähde mukaan ideoimaan ensi vuoden toimintaa! Ideointi-ilta järjestetään etäyhteydellä Teamsissä ti 15.9 klo 19 ja kaikki jäsenemme ovat tapaamiseen lämpimästi tervetulleita! Illan aikana on tarkoitus jakaa ideoita ja keskustella toiveista ensi vuoden toimintaan ja tapahtumiin liittyen. Käydyn keskustelun pohjalta luodaan raamit ensi vuoden toimintasuunnitelmaa varten. Yhdistystoimintaa järjestetään jäseniä varten ja siksi haluamme ottaa jäsentemme toiveet huomioon toimintaa suunnitellessamme. Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ainomaria.ervela@suomenreumanuoret.fi ja saat vastausviestillä linkin tapaamiseen. Mikäli et pääse osallistumaan tapaamiseen, mutta haluat kertoa meille toiveista/ideoista liittyen ensi vuoden toimintaan voit kertoa ajatuksista sähköpostilla ainomaria.ervela@suomenreumanuoret.fi. Kaikki ideat ja toiveet ovat tervetulleita! Takaisin Takaisin

Uusi hallitus kokoontui marraskuussa ensimmäistä kertaa 6.-7.11.2021 | Uuden hallituksen orientaatioviikonloppu Ensi vuodelle 2022 valittu hallitus sekä aktiivijäsenet tapasivat marraskuussa ensimmäistä kertaa Helsingissä ja pääsivät yhdessä suunnittelemaan ensi vuoden toiminnan järjestämistä. Tämä vapaaehtoisten orientaatioviikonloppu loi vahvan kivijalan sille, että innostus, kokeilunhalu ja yhdessä tekeminen ohjaavat toimintaamme myös ensi vuonna. Tammikuussa 11.1.2022 pidetään hallituksen järjestäytymiskokous, jossa uudet sekä vanhat hallituksessa jatkavat saavat uudet roolinsa. Alla muutama kuva marraskuisen viikonlopun tunnelmista Takaisin etusivulle

Suomen Reumanuorten hallitus vuodelle 2025 on valittu Hallituksessa aloittaa yksi uusi jäsen! Lämpimästi tervetuloa! Suomen Reumanuorten vuoden 2025 hallituskokoonpano valittiin yhdistyksen syyskokouksessa keskiviikkona 13.11.2024 Puheenjohtajaksi valittiin Amiina Abdalla, joka on aikaisemmin toiminut yhdistyksen hallituksessa tapahtumavastaavana ja sihteerinä. Aikaisemmin hallituksen varajäsenenä ja aktiivijäsenenä toiminut Anna Mattila valittiin uutena jäsenenä hallitukseen. Lämpimät onnittelut kaikille valituille! Kokoonpano Vuoden 2025 hallitus koostuu yhteensä kuudesta (6) jäsenestä, joista viisi (5) on varsinaisia jäseniä ja yksi (1) on varajäsen. Lisäksi hallituksella on ulkopuolisia aktiivijäseniä. Sisäiset tehtävät jaetaan tammikuussa järjestettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa ja tämän jälkeen tiedot päivittyvät myös nettisivuillemme Hallituksen esittely -sivulle. Puheenjohtaja Amiina Abdalla Hallituksen jäsenet (5) Elina Heino-Lehtimäki Sanni Laitinen Sanna Hämäläinen Roosa Jukola Anna Mattila Hallituksen varajäsenet (1) Meeri Aktiivijäsenet (3) Pinja Huhtala Sanni Harju Ainuliina Jussila Lämpimät onnittelut valituille ja kiitos vapaaehtoisuudestanne!

Anna Mattila Sihteeri "On tärkeää saada kokea kuuluvansa johonkin ja Reumanuoret on hyvä yhteisö" "Olen Anna, 36-vuotias juristi Uudeltamaalta. Toimin Reumanuorten sihteerinä. Minuun voi siis olla yhteydessä kaikissa käytännön asioissa. Sairastuin MCTD:hen aikuisena ja diagnoosin sain 26-vuotiaana. Reumanuoriin löysin tieni, kun opiskelijaelämän kiireet olivat jääneet taakse. Toimin ensimmäistä vuotta hallituksessa varsinaisena jäsenenä. Aiempina vuosina olen ollut varajäsenenä ja aktiivijäsenenä. Minulle tärkeintä yhdistystoiminnassa on se, että pääsen tekemään asioita muille ja mahdollistaa toiminnan jatkumisen tuleville sukupolville. On tärkeää saada kokea kuuluvansa johonkin ja Reumanuoret on hyvä yhteisö."

Nuorten ja nuorten aikuisten verkkotapaamiset Twitch/Discrod | 30.12.2020 | VERKKOTAPAHTUMA Yhteistyössä Suomen Reumanuoret Nurekatiimi järjestää syyskuun lopusta aina vuoden 2020 loppuun asti yhteensä neljänä keskiviikkoiltana verkkotapaamiset nuorille ja nuorille aikuisille. Kolme ensimmäistä tapaamista ovat Zoom-iltoja, viimeinen tapaaminen on pelipäivä Twitchissä. Osallistua voivat kaikki yli 13-vuotiaat. Osallistumiseen tarvitsee ainoastaan internetyhteyden ja tietokoneen tai älylaitteen. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa, mutta kaikkien yhteisenä tavoitteena on koota yhteen reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairaita nuoria ja nuoria aikuisia viihtymään ja viettämään aikaa yhdessä vertaistuen parissa. Tapaamisiin voi osallistua matalalla kynnyksellä ja aivan mistä vain, vaikka omalta sohvalta. Kameraa tai mikrofonia ei ole pakollista käyttää. Zoom-illat: Ke 30.9. klo 19, iltaa vetämässä Nurekatiimin Aino-Maria. Ke 28.10. klo 19 , iltaa vetämässä Nurekatiimin Sari ja Ainu. Ke 25.11. klo 19 , iltaa vetämässä Nurekatiimin Kaisa, Lotta ja Aava. Ilmoittaudu tästä! Zoom-iltoihin ilmoittautuneille lähetetään sähköpostilla osallistumislinkki tapahtumapäivänä. Erillistä sovellusta tai ohjelmaa ei tarvitse ladata. HUOM! Jokaiseen Zoom-iltaan on oma ilmoittautumisensa. Twitch-pelipäivä: Ke 30.12. klo 12 alkaen koko päivän kestävä Late Show, päivän vetää Nurekatiimin Late . Twitch-livelähetystä pääsee seuraamaan joko selaimella tai ladattavalla sovelluksella. Peleihin voi myös liittyä mukaan Discordin kautta. Päivään ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Tarkemmat ohjeet 30.12. alkavassa Twitch-lähetyksessä. Lisätiedot nuorten ja nuorten aikuisten Zoom-illoista päivittyy tapahtumakalenterisivulle. Pysyt ajantasalla myös seuraamalla Reumaliiton ja Nurekatiimin Instagram-tilejä. Takaisin etusivulle Takaisin tapahtumakalenteriin

Reumanuorten mainosesitteet on uudistettu 30.10.2020 Olemme käyttäneet kuluneen kesän ahkerasti uusien mainosesitteiden -sekä julisteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tulet pian näkemään uusia mainosmateriaaleja ympäri suomen sairaaloita, terveyskeskuksia ja nuorisotiloja. Mainoskampanja: Kun bongaat Reumanuorten uuden esitteen tai julisteen, ota siitä kuva, jaa se instagramiin tai facebookiin ja tägää meidät @suomenreumanuoret sekä hashtagit #reumanuoret #täälläkin Huomioi, että jos jaat kuvan instagramissa profiilisi tulee olla julkinen, jotta näämme kuvan. Eikun bongailemaan! Takaisin etusivulle

Itsetunto Huom! Sivujen tietoja ei ole tarkistettu. Mikä on itsetunto? Itsetunto eli omanarvontunto on käsitys, joka meillä on itsestämme ja omasta arvostamme. Se joka on yhteydessä kaikkeen toimintaamme ja ratkaisuihimme. Itsetunto on kyky luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään puutteista huolimatta. Se on sisäinen kokemus siitä, että on hyvä, arvokas ja ainutlaatuinen. Itsetunto ei ole ulkoista pärjäämistä ja selviytymistä. Itsetunto voi olla erityisen hyvä, vaikka ei olisi tehnyt mitään suurta ja näkyvää elämässään – tärkeämpää on positiivinen asenne ja se, kuinka suhtaudut itseesi. Millainen on hyvä itsetunto? Jos luotat itseesi, pidät itsestäsi, koet olevasi arvokas ja uskallat ottaa vastuuta, sinulla on hyvä itsetunto. Hyvään itsetuntoon kuuluu myös se, että tuntee omat rajoituksensa, mutta hyväksyy sen, ettei ole täydellinen. Jos et tarvitse muita ihmisiä kertomaan että olet riittävän hyvä ja kestät myös pettymyksiä ja epäonnistumisia, itsetuntosi on loistava. Silloin voit arvostaa myös muita, sekä heidän heikkouksiaan, että vahvuuksiaan. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, tuntee myös heikkoutensa. Hän kuitenkin pitää hyviä ja vahvoja puoliaan tärkeämpinä kuin heikkoja. Hän keskittyy niihin ja korostaa niitä myös kuvaillessaan itseään. Mihin pystyn? Ihminen jolla on hyvä itsetunto, tietää, että hän on arvokas, vaikka ei osaa tai pysty johonkin. Hänen ei tarvitse todistaa toisille olevansa hyvä, ei pohtia, mitä muut itsestä ajattelevat, eikä tarvitse arvostella itseään suhteessa muihin. Hän myös arvostaa muita ja muiden onnistumisia ja kykyjä. Itsetunto on itsenäisyyttä ja omia ratkaisuja: voin tehdä omia päätöksiä välittämättä muiden mielipiteistä. Hyvä itsetunto sallii välillä myös laiskottelun. Ihmisen itselleen asettama vaatimustaso on seurausta hänen itseluottamuksestaan. Hyvä itseluottamus rohkaisee asettamaan vaatimustason sopivan korkealle, ottamaan vastaan haasteita ja vaativiakin tehtäviä. Entä jos epäonnistun? Onnistunut toiminta ja onnistuneet ratkaisut vahvistavat itsetuntoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei saisi epäonnistua – hyvän itsetunnon omaava ei masennu vääristä valinnoistaan, vaan voi ottaa niistä opikseen. Terve itsetunto kehittyykin elämän myötä kertyneistä kokemuksista. Hyvä itsetunto edistää kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi ja edesauttaa vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Jos itsetunto on huono, ihminen kokee muut uhkana itselleen. Hän on tyytymätön ja aliarvioiva itseään ja muita kohtaan. Jos ihminen on syrjäänvetäytyvä alisuoriutuja tai päinvastoin, korostaa itseään ja saavutuksiaan ja pyrkii koko ajan suoriutumaan paremmin, hänellä on todennäköisesti huono itsetunto. Heikko itsetunto ei kuitenkaan ole ansa, vaan itsetuntoa on mahdollista vahvistaa. Kohti parempaa itsetuntoa! Itsetunto vahvistuu itsetuntemuksen myötä. Kysy itseltäsi: Millaista elämäni on ollut? Mitä minä ajattelen? Mitä toivon tulevaisuudelta, mitä haluan aivan ehdottomasti? Itsetuntoa ei kuitenkaan voi rakentaa yksin. Suojamuurien taakse linnoittautuminen ja omien mielipiteiden, ajatusten ja tunteiden ilmaisematta jättäminen sulkee mahdollisuuden saada palautetta todellisesta minästämme. Itsetuntemusta lisäävän palautteen saamiseksi on uskallettava olla aktiivisempi toisiin ihmisiin nähden. Itsetuntemuksen lisääminen vahvistaa itsetuntoa, mutta edellytyksenä on turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Itsetuntomme vahvistuu toisten nähdessä meidät sellaisina kuin olemme. Uskalla kokeilla uutta, tutustua uusiin ihmisiin, tehdä jopa hyppy tuntemattomaan! Psykiatri Päivi Rauhala, tekstin koonnut Satu Hasanen, muokannut Sini Hirvonen Itsetunto: About Us

Yhteistyökumppanit Suuri kiitos toimintaamme tukeville tahoille!

TULE-info Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat väestössä yleisin kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Kuntoutus, opinnot, itsetunto, liikunta, sairauden hoito, ihmissuhteet ja Kristiina Aallon teksti lastenreumasta -alasivut ovat toistaiseksi pois käytöstä. Kuntoutus Opinnot Terveyttä edistävä ruokavalio Itsetunto Liikunta Reumatalo Sairauden hoito Ihmissuhteet Kristiina Aallon teksti lastenreumasta

Suomen Reumanuorten pikkujoulut TIISTAI 14.12.2021 | klo 19 | VERKKOTAPAHTUMA Suomen Reumanuoret järjestää pikkujoulut tiistaina 14.12 klo 19 alkaen zoomissa! Ohjelmassa visailua, kuluneen vuoden muistelua ja pelailua. Pikkujoulutunnelman mukaisesti voit halutessasi hommata omat glögit, piparit tms. herkut sekä tetysti tonttulakki päähän jos sellainen löytyy! Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista, zoom-linkki lähetetään kaikille jäsenille lähempänä tapahtumaa. Lämpimästi tervetuloa! Takaisin etusivulle

Anna Uusi-Illikainen Aktiivijäsen -

Yhdistyksen esittely Älä ole yksin - ole yksi meistä Suomen Reumanuoret ry on vuonna 2013 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys kaikille alle 35 -vuotiaille tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastaville. Yhdistys on perustettu reumasairauksia sairastavien nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi ja yhdistyksen tarkoituksena on järjestää vertaistukitoimintaa ja tiedotusta jäsenille sekä edistää reumasairauksia sairastavien nuorten asioita. Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen alle 35 -vuotias tuki- ja liikuntaelinsairas lapsi, nuori tai aikuinen. Sairastavan lapsen vanhempi voi liittyä kannattajajäseneksi. Yhdistyksessä on jäseniä, jotka sairastavat esimerkiksi lastenreumaa, selkärankareumaa, fibromyalgiaa, sjögrenin oireyhtymää ja muita harvinaisia reumasairauksia. Yhdistys on aloittanut toimintansa vuonna 2014. Miksi liittyä Suomen Reumanuoriin? Korvaamaton vertaistuki muilta reumaa sairastavilta nuorilta ja mahdollisuus tutustua muihin reumanuoriin Yhteenkuuluvuuden tunne Hauskat tapahtumat Toiminnan jatkumisen tukeminen Nuorten yhdistyksen tukeminen Jäsenedut Reumanuorten oma jäsenkirje, jossa tiedotetaan tapahtumista etukäteen Reuma-lehti maksutta postitettuna kotiin Reumaliiton tarjoamat alennukset ) Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaamme! Liity jäseneksi Yhdistyksen esittely ja säännöt: About Us Suomen Reumanuoret ry – Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Suomen Reumanuoret, englanniksi voidaan käyttää nimeä The Finnish national Association for Young Rheumatics. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on toimia reumasairauksien ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien parissa elävien alle 35-vuotiaiden lasten, nuorten ja aikuisten tukena ja yhdyselimenä, järjestää heille tapahtumia, tarjota vertaistukea ja valvoa heidän yhteiskunnallisia etujaan ja oikeuksiaan. 3 Toimintamuodot Yhdistys järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, vertaistukitoimintaa jäsenilleen, liikunta- ja urheilutoimintaa, ylläpitää yhteistyösuhteita muihin yhteisöihin ja säätiöihin kotimaassa ja ulkomailla, edustaa jäseniään suhteissa muihin valtakunnallisiin järjestöihin, alan asiantuntijoihin ja ammattihenkilöstöön sekä viranomaisiin, harjoittaa julkaisutoimintaa ja ylläpitää verkkosivustoa jäsenilleen. 4 Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen alle 35 -vuotias henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Alaikäisten vanhempien tiedot merkitään myös jäsenrekisteriin. Kannattajajäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. 5 Jäsenmaksut Jäsenen on vuosittain suoritettava yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Maksu suoritetaan hallituksen määräämänä ajankohtana. Syyskokouksen kannattajajäsenelle määräämä jäsenmaksu voi olla eri suuruinen yhteisöille ja yksityisille henkilöille. 6 Jäsenen eroaminen Jäsenet ja kannattajajäsenet voivat erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyslaissa määrätyllä tavalla. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14 artiklan mukaisilla perusteilla. Mikäli jäsen ei suorita jäsenmaksuaan muistutuksen jälkeen muistutuksen eräpäivään mennessä, hänet katsotaan eronneeksi yhdistyksestä. Sen kalenterivuoden jälkeen, kun jäsen on täyttänyt 36 vuotta, hallitus päättää hänen erottamisestaan. Eroavan jäsenen on suoritettava erääntyneet jäsenmaksunsa. 7 Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja lisäksi vähintään kaksi (2) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä sekä enintään kolme (3) varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus on päätösvaltainen kokouksessa, kun puheenjohtaja tai puheenjohtajan puuttuessa varapuheenjohtaja on paikalla sekä yhteensä vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä. Varajäsenet voivat tarvittaessa korvata hallituksen varsinaisia jäseniä, jolloin kokouksesta tulee päätösvaltainen. Hallituksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. 8 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin. 9 Tilikausi Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 10 Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään huhti-kesäkuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. 11 Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. 12 Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto. 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus. 6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet. 7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa. 8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 13 Sääntöjen muuttaminen Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä hallituksen kokouksessa edellyttäen, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. 14 Yhdistyksen purkaminen Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa, joista jälkimmäinen pidetään aikaisintaan 30 vuorokautta ensimmäisen kokouksen jälkeen. Päätös yhdistyksen purkamisesta tulee hyväksytyksi vain, jos sitä kummassakin kokouksessa on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys päätetään purkaa, luovutetaan sen varat hallituksen kokouksen päättämään tarkoitukseen. Yhdistyksen esittely ja säännöt: About Us