Etsi

Vertaistukiryhmä Telegramissa ma 1.8.2022 Suomen Reumanuoret avaa kaikille avoimen vertaistukiryhmän Telegram-sovelluksessa elokuun 1. päivä alkaen. Liittyäksesi ryhmään sinun ei tarvitse olla minkään yhdistyksen jäsen. Telegram-vertaistukiryhmän säännöt: Suomen Reumanuoret ry on vuonna 2014 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys kaikille alle 35-vuotiaille nuorille. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää vertaistukitoimintaa ja tiedotusta jäsenille sekä edistää reumanuorten asioita. Vertaistukitoiminta on vapaaehtoisten laatimaa ja järjestämää. Suomen Reumanuoret tarjoaa vertaistukea monipuolisesti ja valtakunnallisesti. Mobiilisti tapahtuva vertaistuki on nykyaikaa ja ylläpidämme vertaistukiryhmää Telegram-sovelluksessa . Vertaistukiryhmä tarjoaa turvallisen ja tasa-arvoisen alustan vertaistuelle. ​ Vertaistuella tarkoitetaan kokemusten jakamista toisten samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Näin ollen vertaistuki perustuu siis vahvasti kokemustietoon – voidaan pohtia menneitä hetkiä sekä nykyhetkeä, mutta myös luoda yhdessä toivoa tulevaa varten. Koska kyseessä on täysin kokemustietoon perustuva ryhmä, Suomen Reumanuoret ei voi taata kaiken ryhmässä julkaistun tiedon oikeellisuutta. ​ Esimerkiksi lääkityksestä, diagnooseista, hoidosta ja oireista on siis mahdollista keskustella vertaisten kanssa, kunhan pitää mielessään, että Suomen Reumanuorten Telegram -ryhmä ei ole lääkinnällistä ammattiapua tarjoava yhteisö. ​ ​ ​ Voit myös kopioida linkin tästä: https://t.me/+cHOhXi9YKJo5M2Vk ​ ​ ​ Hyvä pitää mielessä ennen keskusteluun osallistumista: ​ 1. Ryhmässä käytävien keskusteluiden tulee olla Suomen lain mukaisia. ​ 2. Kaikilla ryhmän jäsenillä on tasavertainen oikeus osallistua ryhmän keskusteluihin. ​ 3. Ryhmä noudattaa turvallisen tilan periaatteita - kyseessä on siis yhdenvertainen, tasa-arvoinen, suvaitsevainen sekä syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaa alue. ​ 4. Jokainen ryhmään osallistuva on itse vastuussa siitä, kuinka avoimesti itsestään ja omasta sairaudestaan ryhmässä kertoo. Huomioi ja kunnioita siis niin omia kuin toistenkin rajoja, sillä esimerkiksi ryhmässä julkaistujen tietojen leviämistä ryhmän ulkopuolelle on mahdotonta valvoa. Koska ryhmä toimii vertaistukiryhmän periaatteiden mukaisesti, toivomme kuitenkin ettei ryhmässä julkaistua sisältöä levitetä eteenpäin. ​ 5. Eri mieltä saa olla ja erilaisia näkemyksiä on suotavaa esittää kunhan ne eivät loukkaa kenenkään osallistujan ihmisarvoa. Ryhmä on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. ​ 6. Ryhmän keskustelut perustuvat kokemustietoon, joten tarkoituksenmukaista ohjeiden jakamista tai tiedon yleistämistä tulee ryhmässä välttää. ​ 7. Suomen Reumanuoret ei vastaa ryhmässä julkaistusta sisällöstä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat yhdistyksen vapaaehtoiset toimijat, joilla on oikeus huomauttaa, varoittaa ja lopulta myös poistaa epäasiallinen keskustelija ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjät nimeää Suomen Reumanuorten hallitus. On kuitenkin hyvä muistaa, että epäasialliseen toimintaan puuttuminen on ryhmässä kaikkien osallistujien vastuulla. ​ ​ ​ ​ Kaikenlaisesta epäasiallisesta käytöksestä voi aina ilmoittaa yhdistyksen yhdenvertaisuusvastaavalle sähköpostitse osoitteeseen minna.mannila@suomenreumanuoret.fi ​ Mikäli haluat keskustella omahoidosta, lääkkeistä, rokotuksista tai leikkauksista voit olla yhteydessä Reumaliiton reumahoitajaan . Reumahoitaja palvelee tiistai-iltaisin chatissa klo 17-19 ja puhelimitse klo 19-20 numerossa 044 9765684. ​ Mikäli tarvitset keskusteluapua koulutetulta vapaaehtoistyöntekijältä, Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille, ja on avoinna arkisin klo 9–24 sekä viikonloppuisin klo 15–24. Solmussa-chat palvelee puolestaan aikuisia maanantaista torstaihin klo. 15–19. ​ Mikäli tarvitset keskusteluapua kriisityön ammattilaiselta, otathan yhteyttä MIELI ry:n Kriisipuhelimeen, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111. ​ Mikäli tarvitset viranomaisapua esimerkiksi hengenvaarallisen tilanteen takia, soita hätänumeroon 112. Liity ryhmään tästä

Sairauden hoito Vinkkejä hoitoon pääsystä ja hoitavan tahon kanssa asioimisesta ​ Minne hoitoon? Tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien hoito järjestetään ensisijaisesti omalla paikkakunnalla julkisessa terveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa. ​ Ota yhteys omaan terveyskeskukseen tai sairaalaan, jotta pääset hoitoon ilman viivytyksiä. Älä odota seuraavaa kontrollikäyntiä, jos oireet pahenevat tai muuttuvat. ​ ​ Hoitosuunnitelma Pyydä hoitavaa lääkäriäsi laatimaan kanssasi hoitosuunnitelma. Kaikilla pitkäaikaissairailla on oikeus siihen, että suunnitelma laaditaan heidän kanssaan yhteisymmärryksessä. Hoitosuunnitelmasta selviävät esimerkiksi diagnoosi, lääkityslista, laboratorio- ja röntgenseurannat, erikoislääkärien seurantakäynnit hoitopaikoittain sekä vastuuhenkilö, sekä pyydettäessä sairauden äkillisten pahenemisvaiheiden ohjeistukset kuten akuuttien nivelpistosten hoitoyksikkö. Pyydä itsellesi kopio hoitosuunnitelmasta. Huolehdi itse, että hoitosuunnitelmaa tulee noudatettua. Sinulla on myös velvollisuus huolehtia, että lääkäri saa käyttöönsä kaikki tarvittavat potilasasiakirjat aiemmista hoitopaikoista, myös työterveyshuollosta ja yksityislääkäreiltä. ​ Lue lisää: Ohjeet hoitosuunnitelman tekoon ​ ​ Ongelmatilanteet Palvelun tasoon on mahdollista vaikuttaa! Hoidon puutteisiin tai virheisiin liittyviä asioista kannattaa aina viedä eteenpäin. ​ Yritä selvittää väärinkäsitys, virhe tai puute välittömästi hoitohenkilöstön kanssa. Ilmoita asiasta oman sairaalan, sairaanhoitopiirin tai terveyskeskuksen johtoon ja yritä keskustella asiasta. Sinulla on myös oikeus tehdä kirjallinen muistutus hoitopaikan johtajalle. Ota yhteyttä oman sairaalasi potilasasiamieheen, hän auttaa ja neuvoo sinua ja ottaa palautetta vastaan. Sinulla on oikeus myös tehdä kantelukirjelmä aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, eli Valviraan . Oman alueen kunnanvaltuutetuille, kansanedustajille tai sosiaali- ja terveysministeriöön voi myös viedä viestiä – he eivät voi korjata yhden ihmisen ongelmaa, mutta heidän on tärkeä saada viestiä siitä, mitä kentällä tapahtuu. Sinulla on oikeus myös tehdä hoitovirheestä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, jos epäilet lainmukaisuutta. Sinulla on oikeus hakea korvausta hoidosta aiheutuneista henkilövahingoista Potilasvakuutuskeskukselta sekä lääkkeistä aiheutuneista yllättävistä haittavaikutuksista Lääkevahinkovakuutuspoolista. Reumaliitto kerää hoitopalautetta ja tekee sen avulla vaikuttamistyötä. ​ ​ ​ ​ Keskustele terveyteen liittyvistä muutoksista aina hoitavan lääkärin, sairaanhoitajan tai reumahoitajan kanssa. ​ ​ Sairauden hoito: About Us

Itsetunto Mikä on itsetunto? Itsetunto eli omanarvontunto on käsitys, joka meillä on itsestämme ja omasta arvostamme. Se joka on yhteydessä kaikkeen toimintaamme ja ratkaisuihimme. ​ Itsetunto on kyky luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään puutteista huolimatta. Se on sisäinen kokemus siitä, että on hyvä, arvokas ja ainutlaatuinen. Itsetunto ei ole ulkoista pärjäämistä ja selviytymistä. Itsetunto voi olla erityisen hyvä, vaikka ei olisi tehnyt mitään suurta ja näkyvää elämässään – tärkeämpää on positiivinen asenne ja se, kuinka suhtaudut itseesi. ​ ​ Millainen on hyvä itsetunto? Jos luotat itseesi, pidät itsestäsi, koet olevasi arvokas ja uskallat ottaa vastuuta, sinulla on hyvä itsetunto. Hyvään itsetuntoon kuuluu myös se, että tuntee omat rajoituksensa, mutta hyväksyy sen, ettei ole täydellinen. Jos et tarvitse muita ihmisiä kertomaan että olet riittävän hyvä ja kestät myös pettymyksiä ja epäonnistumisia, itsetuntosi on loistava. Silloin voit arvostaa myös muita, sekä heidän heikkouksiaan, että vahvuuksiaan. ​ Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, tuntee myös heikkoutensa. Hän kuitenkin pitää hyviä ja vahvoja puoliaan tärkeämpinä kuin heikkoja. Hän keskittyy niihin ja korostaa niitä myös kuvaillessaan itseään. ​ ​ Mihin pystyn? Ihminen jolla on hyvä itsetunto, tietää, että hän on arvokas, vaikka ei osaa tai pysty johonkin. Hänen ei tarvitse todistaa toisille olevansa hyvä, ei pohtia, mitä muut itsestä ajattelevat, eikä tarvitse arvostella itseään suhteessa muihin. Hän myös arvostaa muita ja muiden onnistumisia ja kykyjä. Itsetunto on itsenäisyyttä ja omia ratkaisuja: voin tehdä omia päätöksiä välittämättä muiden mielipiteistä. Hyvä itsetunto sallii välillä myös laiskottelun. ​ Ihmisen itselleen asettama vaatimustaso on seurausta hänen itseluottamuksestaan. Hyvä itseluottamus rohkaisee asettamaan vaatimustason sopivan korkealle, ottamaan vastaan haasteita ja vaativiakin tehtäviä. ​ ​ Entä jos epäonnistun? Onnistunut toiminta ja onnistuneet ratkaisut vahvistavat itsetuntoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei saisi epäonnistua – hyvän itsetunnon omaava ei masennu vääristä valinnoistaan, vaan voi ottaa niistä opikseen. Terve itsetunto kehittyykin elämän myötä kertyneistä kokemuksista. Hyvä itsetunto edistää kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi ja edesauttaa vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. ​ Jos itsetunto on huono, ihminen kokee muut uhkana itselleen. Hän on tyytymätön ja aliarvioiva itseään ja muita kohtaan. Jos ihminen on syrjäänvetäytyvä alisuoriutuja tai päinvastoin, korostaa itseään ja saavutuksiaan ja pyrkii koko ajan suoriutumaan paremmin, hänellä on todennäköisesti huono itsetunto. Heikko itsetunto ei kuitenkaan ole ansa, vaan itsetuntoa on mahdollista vahvistaa. ​ ​ Kohti parempaa itsetuntoa! Itsetunto vahvistuu itsetuntemuksen myötä. Kysy itseltäsi: Millaista elämäni on ollut? Mitä minä ajattelen? Mitä toivon tulevaisuudelta, mitä haluan aivan ehdottomasti? ​ Itsetuntoa ei kuitenkaan voi rakentaa yksin. Suojamuurien taakse linnoittautuminen ja omien mielipiteiden, ajatusten ja tunteiden ilmaisematta jättäminen sulkee mahdollisuuden saada palautetta todellisesta minästämme. Itsetuntemusta lisäävän palautteen saamiseksi on uskallettava olla aktiivisempi toisiin ihmisiin nähden. Itsetuntemuksen lisääminen vahvistaa itsetuntoa, mutta edellytyksenä on turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Itsetuntomme vahvistuu toisten nähdessä meidät sellaisina kuin olemme. ​ Uskalla kokeilla uutta, tutustua uusiin ihmisiin, tehdä jopa hyppy tuntemattomaan! Psykiatri Päivi Rauhala, tekstin koonnut Satu Hasanen, muokannut Sini Hirvonen Itsetunto: About Us

Ruoka & ravinto Teksti: Suomen Reumaliitto, Reuma-aapinen, referoinut Satu Hasanen Hyvä ruoka, parempi mieli Ruoka vaikuttaa monella tavalla ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Reumasairauksissa suositellaan nykytiedon mukaan normaalia, terveellistä ruokavaliota. Suositeltavaa on käyttää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä säännöllisesti kalaa, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja. Ravinnolla on kuitenkin todettu olevan vaikutusta etenkin kivun syntyyn ja kokemiseen. ​ Kulutus lisääntyy tulehduksen vuoksi Tulehdus kiihdyttää aineenvaihduntaa ja elimistön energian tarve lisääntyy. Erityisesti valkuaisaineiden kulutus kasvaa. Tulehdus lisää myös vitamiinien ja kivennäisaineiden tarvetta. Tästä huolimatta sairaus usein heikentää ruokahalua. ​ Oikeaa ravitsemusta kannattaa opetella Parhaan käsityksen omalla kohdallasi oikeasta ravitsemuksesta ja mahdollisesti siinä olevista virheistä saat, jos voit henkilökohtaisesti käydä keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Ravitsemusterapeutti löytyy ainakin jokaisesta erikoissairaanhoidon reumanhoitoyksiköstä. ​ Ruokaan ja terveelliseen ravintoon liittyvää kirjallisuutta on paljon. Myös netistä löytyy aiheeseen tietoa. Nettitieto tulee aina kuitenkin hiukan suodattaa ja etenkin keskusteluryhmien jakamaan kokemukseen kannattaa suhtautua varauksella. ​ Pitkäaikaissairaan ei kannata alkaa noudattaa mitään erityistä ruokavaliota omin päin, jos itsellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka se saattaa vaikuttaa sairauteen. ​ Lue lisää: Reuma-aapinen > Reumataudit ja ravinto Lisätietoa ruokien koostumuksesta ja ravintoaineista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-sivustolta. ​ Lihaa, kalaa vai kasviksia? Yksittäisten ruoka-aineiden vaikutus Muutamalla prosentilla kroonista reumatautia sairastavista voi sairauden taustalla ainakin osaksi olla ruoka-aineallergia. Mikä tahansa yliherkkyyttä aiheuttava ruoka-aine voi olla syyllinen. Eniten havaintoja on erilaisista kasvikunnan tuotteista ja juustosta. Ruoan rasvahappokoostumus voi ehkä joskus johtaa kipu- ja tulehdusoireiden lisääntymiseen. Tästä johtunee joidenkin potilaiden oireiden paheneminen runsaan liharuoan jälkeen. Eniten havaintoja on punaisen lihan (erityisesti sianlihan) haitoista. Jos huomaa selvästi tiettyjen ruokien pahentavan oireita, kannattaa näitä ruokia välttää. Havaintojen pitää kuitenkin olla tarkkoja, jotta ruokavalio ei tarpeettomasti tulisi huonommaksi. ​ Kasvisruoka Erilaisista ruokavalioista on reumasairauksissa eniten suositeltu kasvisruokaa. Runsasta kasvisten käyttöä voi yleensä suositella kaikissa reumasairauksissa, sillä tällöin saadaan runsaasti antioksidantteja kuten C-vitamiinia. Puhdas kasvisruokavalio voi olla reumasairauden kannalta jopa haitallinen. Tiukimmissa kasvisruokavalioissa on vaikeata turvata riittävä energian, proteiinin, kalsiumin, raudan, sinkin sekä D- ja B-ryhmän vitamiinien saanti. Etenkin silloin, kun syljen eritys on heikentynyt (Sjögrenin oireyhtymä) kasvisruoka voi edistää hampaiden reikiintymistä. Pelkän kasvisruokavalion tuottamaa hyötyä reumapotilaalle ei yleensä ole pystytty osoittamaan, mutta viitteitä on siitä, että erityisen edullinen yhdistelmä saattaisi olla kalaöljyn (tai runsaan kalaruoan) ja kasvisten käyttö. ​ Elävästä ravinnosta on havaittu olevan hyötyä nivelreumaa sairastavalle, mutta hyöty luultavasti tulee runsaasta kuitujen saannista, mikä puolestaan ainakin tasapainottaa suoliston bakteerikantaa. ​ Kasviksia vähintään kuusi annosta päivässä Runsaalla kasvisten käytöllä on todettu olevan edullisia vaikutuksia nivelreuman oireisiin. Kasviksia on hyvä syödä sellaisenaan, lämpiminä lisäkkeinä tai muun ruoan seassa vähintään kuusi annosta päivän mittaan. Yksi kasvisannos on esimerkiksi yksi keskikokoinen porkkana, yksi pieni omena, 2 dl marjoja, yksi keskikokoinen tomaatti, 2 dl salaattia/raastetta, 1,5 dl keitettyjä kasviksia. Päivän kasvismäärä karttuu, kun syö joka aterialla ja välipalalla kasviksia eri muodossa. ​ Kalaa säännöllisesti Kalaa kannattaa syödä ainakin kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Kalaa on hyvä syödä vaihtelevasti eli valita vaihdellen järvi- ja merikalaa sekä pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Kalan omega-3 -rasvahappoja saa esimerkiksi sardiinista, makrillista, sillistä, lohesta, kirjolohesta, anjoviksesta, siiasta, tonnikalasta, muikusta ja silakasta. ​ Vaihtoehtoisesti voi nauttia vahvoja kalaöljyvalmisteita (esim. Lysi Omega 3). Niitä voi esimerkiksi käyttää päivinä, jolloin kalaa ei ole ruokalistalla. Kalaöljyvalmisteessa on hyvä olla pieni määrä E-vitamiinia. Lisäksi kannattaa valita mieluummin valmiste, joka ei sisällä A-vitamiinia. ​ Maitohappobakteerit ja ravintokuitu Maitohappobakteerit ja ravintokuitu vaikuttavat edullisesti suoliston bakteerikantaan. Terveyttä edistäviä maitohappobakteereja eli probiootteja on lisätty maitovalmisteisiin, mehuihin, marjakeittoihin ja kauravalmisteeseen. Näiden erityiselintarvikkeiden säännöllistä käyttöä voi suositella osana muuta terveellistä ruokavaliota. Päivittäinen, sopiva käyttömäärä on 2-4 dl päivässä. ​ Kuituja saa riittävästi syömällä päivittäin täysjyväleipää vähintään neljä viipaletta ja lisäksi muita täysjyväviljavalmisteita sekä vähintään kuusi annosta hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Yksi kasvisannos on esimerkiksi yksi keskikokoinen porkkana, yksi pieni omena, 2 dl marjoja, yksi keskikokoinen tomaatti, 2 dl salaattia/raastetta, 1,5 dl keitettyjä kasviksia. Päivän kasvismäärä karttuu, kun syö joka aterialla ja välipalalla kasviksia eri muodossa. ​ Vitamiinit ja hivenaineet Vitamiinit ovat terveyden ylläpitäjinä välttämättömiä. Keho tarvitsee niitä pysyäkseen toimintakykyisenä. On olemassa kahdenlaisia vitamiineja; rasvaliukoisia ovat A, D, E ja K vitamiini ja vesiliukoisia ovat B ja C vitamiini. Rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat rasvaan, ovat melko kestäviä ruoanvalmistuksessa ja ne varastoituvat elimistöön. Vesiliukoisille vitamiineille on ominaista, että ne liukenevat herkästi veteen sekä tuhoutuvat helposti ruoanvalmistuksessa ilman hapen, valon ja lämmön vaikutuksesta. Vesiliukoisia vitamiineja on saatava lähes päivittäin – ylimäärä poistuu virtsan mukana. ​ Margariini on erittäin hyvä rasvaliukoisten A-, D- ja E-vitamiinien lähde. Kasviöljyt sisältävät E-vitamiinia. A- ja D-vitamiinit puolestaan lisätään margariineihin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu kehoon. Niiden lähteitä ovat hedelmät, kasvikset ja täysjyväviljatuotteet. ​ Monipuolinen ruokavalio takaa riittävän vitamiinien saannin. Suomalaiset saavat keskimäärin tarpeeksi vitamiineja ravinnosta, mutta D-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvinvoinnin kannalta kannattaa kiinnittää huomiota myös riittävään hivenaineiden ja kivennäisaineiden saantiin. Hivenaineita ovat: kalsiumin rauta, natrium. Kivennäisaineita ovat: fosfaatti, magnesium, jodi, sinkki, kupari, seleeni, kalium ja kloridi. ​ Luontaistuotekaupat ja apteekit neuvovat sinua mielellään vitamiinien ja hivenaineidn hankinnassa. Mutta säännöllinen ja monipuolinen ruoka on paras vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Vitamiineista löytyy hyödyllistä tietoa esimerkiksi Marttaliiton Vitamiinit-sivulta. Ruoka ja ravinto: About Us

Reumanuorten laskiaisviikon ulkoilutempaus Lauantai 26.2. klo 14 Näin sydäntalven sykkiessä on monella mielessä talviset ajanvietteet! Laskiaisviikon lauantaina 26.2. klo 14 Suomen reumanuoret järjestää valtakunnallisen ulkoilutempauksen. Ulkoilutempaus on mahdollisuus tavata oman paikkakunnan reumanuoria rennon ulkoilun merkeissä. Voitte valitessanne suunnata pulkkamäkeen, tehdä kävelylenkin tai vaikka lähteä porukalla luistelemaan. Tällä hetkellä tempaukseen osallistuvat ainakin Helsinki, Riihimäki, Tampere/Pirkkala, Jyväskylä, Oulu ja Rovaniemi. Haluaisitko sinä järjestää ulkoilutempauksen omalla paikkakunnallasi? Ota meihin yhteyttä 12.2. mennessä ja ilmoita paikkakuntasi mukaan. Voit laittaa viestiä instagramissa, facebookissa tai sähköpostitse osoitteeseen amiina.abdalla@suomenreumanuoret.fi Tempauksen järjestämiseen ei tarvita erityisosaamista - halu tavata muita reumanuoria ja lähteä yhdessä ulkoilemaan on tärkeintä. Turvallisuus on meille tärkeää. Ulkoilussa vältämme lähikontakteja ja huolehdimme turvavälien toteutumisesta. Ulkoilu tapahtuu omalla vastuulla. Tempaukseen ilmoittautuneet paikkakunnat ja tarkemmat paikkakuntakohtaiset tapaamispaikat ilmoitetaan Suomen reumanuorten instagramissa ja facebookissa viimeistään 19.2.

Zoom-piknik 22.6. Zoom-videopalvelu | 22.6.2020 Millaisia kesäsuunnitelmia sulla on? Lähde Reumanuorten kanssa zoom-piknikille! Tai älä oikeastaan lähde mihinkään, vaan osallistu just sieltä missä oletkin, koska tapahtumapaikalle Zoomin pääset tietokoneella tai älykännykällä. Piknikillä ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa, tutustumista pelailun muodossa ja vapaata jutustelua. Zoom-piknik on helppo tilaisuus tutustua Reumanuorten toimintaan ja tavata muita jäseniä! Kaikki vanhat ja uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Kesäpiknik järjestetään kolmena maanantaina, joten laita nämä päivämäärät jo ylös kalenteriin 22.6, 13.7 ja 17.8. Ilmoittaudu mukaan piknikille lähettämällä sähköposti osoitteeseen anna.vuori@suomenreumanuoret.fi. Voit ilmoittautua aina piknikkiä edeltävän viikon perjantaihin mennessä, ja ilmoittautumisen jälkeen saat vastauksena sähköpostiisi linkin tapahtumaan. Voit osallistua kaikkiin tapahtumiin, tai vain yksittäiselle kerralle. ​ Ilmoittaudu ma 22.6. Zoom-piknikille viimeistään pe 19.6. Takaisin

Liity Reumanuoriin! Liittymällä Suomen Reumanuoriin saat kokea vertaistuen todellisen voiman. Pääset tapahtumiimme edulliseen jäsenhintaan, tuet toimintamme jatkuvuutta, saat jäsenetuja, mm. Reuma-lehden sekä tietenkin monen monta uutta ystävää! ​ Vuoden 2024 jäsenmaksu on 25 euroa ja kannattajajäsenmaksu on 50 euroa. Liity jäseneksi Oletko alle 35-vuotias lapsi, nuori tai aikuinen ja sairastat jotakin tuki- ja liikuntaelinsairautta? Liity jäseneksemme! Saat uusia ystäviä, kokea vertaistuen ihmeellisen voiman sekä tukea sairautesi kanssa elämiseen. ​ Jäsentiedot > jäsenlaji > varsinainen jäsen Liity jäseneksi Hae tapahtumajärjestäjäksi Haluaisitko järjestää vertaistuellisia tapahtumia omalla paikkakunnallasi? Tapahtumajärjestäjänä pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan mieluisia tapahtumia ja toimintaa omalla lähialueellasi yhteistyönä Suomen Reumanuorten kanssa. ​ Lisätietoja info(at)suomenreumanuoret.fi Liity kannattajajäseneksi Päivitä jäsentietosi Kannattajajäsenyys sopii sinulle, joka olet yli 35-vuotias ja haluat tukea toimintaamme ja sen jatkuvuutta. Saat samat edut kuin varsinaisena jäsenenä. ​ Jäsentiedot > jäsenlaji > kannattajajäsen Oletko muuttanut tai onko puhelinnumerosi vaihtunut? Täytä lomake jäsentietojen muuttumisesta niin rekisterimme pysyy ajantasalla, kiitos! Liity kannattajajäseneksi Päivitä jäsentietosi Jäsenedut Suomen Reumanuorten jäsenenä olet oikeutettu kaikkiin Reumaliiton valtakunnallisiin jäsenetuihin. Kaikki jäsenedut Täytä hakemus

Suomen Reumanuoret Blogi Kun repussa on reuma, pääsenkö huipulle? Aino-Maria Ervelä 3.5.2022 "Olen kantanut reumaa repussani jo 6-vuotiaasta saakka, mutta koskaan ei tavoitteeni ole kirjaimellisesti ollut näin korkealla, tarkalleen ottaen 2386 metrin korkeudessa.​" Lue lisää

Etusivu: Tervetuloa! Vertaistukea ja tapahtumia Tuntuuko sinusta, että olet sairautesi kanssa yksin? Toivotko voivasi jakaa ajatuksiasi muiden reumaa sairastavien nuorien kanssa? Kaipaatko vertaistukea sairauden kanssa elämiseen? Suomen Reumanuoret tarjoaa jäsenilleen kaikkea tätä ja enemmän. Yhdistyksen esittely Liity jäseneksi Ajankohtaista Tunnelmia Reumaviikon avajaisista VALTAKUNNALLINEN ti 31.10.2023 Reumaviikon avajaiset järjestettiin lauantaina 7.10.2023 Tampereen Työväenmuseo Werstaalla. Avajaisia saapui juhlimaan 50 kutsuvierasta. Lue lisää... Kiitos lahjoittaneille - Pienkeräys on päättynyt VALTAKUNNALLINEN ti 31.10.2023 Keräyksen ensisijainen tavoite oli kerätä varoja Reumaviikon avajaisten kulujen kattamiseen. Lue lisää... Reumaviikon 2023 avajaisten suunnittelu hiljentää tapahtumakalenterin VALTAKUNNALLINEN ma 20.3.2023 Keskitämme energiamme tänä vuonna syksyn Reumaviikon avajaisten suunnitteluun, joka tarkoittaa muiden tapahtumien vähenemistä vuodelle 2023. Lue lisää... Tapahtumakalenteri Ajankohtaista Uutisia Uusi hallitus 2023 on valittu 7.11.2022 Tutustu uuteen hallitukseen ja aktiiveihin klikkaamalla uutista. Lämpimät onnittelut puheenjohtajalle ja muille luottamustehtäviin valituille! Lue lisää... Suomen Reumanuoret järjestävät vuoden 2023 Reumaviikon avajaiset 12.9.2022 Suomen Reumanuoret ovat saaneet kunnian järjestää vuoden 2023 Reumaviikon avajaiset. Lisäinfoa ja tarkempi ajankohta julkaistaan suunnittelun edetessä. Lue lisää... Syysleirillä keskusteltiin avoimesti, herkuteltiin letuilla ja saunottiin 7.11.2022 Suomen Reumanuorten syysleiri järjestettiin 28.-30.10.2022 Nurmossa Seinäjoella. Yksi osallistujista kuvaili osallistujia "ihanaksi, tiiviiksi ja yhteenpuhtaltavaksi porukaksi." Lue lisää... Reumanuorten Telegram-ryhmä aukeaa 1.8. 29.6.2022 Liittyäksesi ryhmään sinun ei tarvitse olla minkään yhdistyksen jäsen. Lue lisää... Uutiset Reumaliiton jäsenedut myös Reumanuorten jäsenten käytössä Suomen Reumanuorten jäsenenä olet oikeutettu kaikkiin Reumaliiton valtakunnallisiin jäsenetuihin. ​ Reumaliitto tarjoaa: Tietoa ja tukea jäsenille Etuja risteilyistä ja matkoista Hotellietuja Tuotetarjouksia auton vuokrauksesta silmä- ja aurinkolaseihin Tutustu jäsenetuihin Etusivu: Lähetä viestiä Hei, ollaan yhteydessä! Meihin voit olla aina yhteydessä. Koski asiasi sitten jäsenyyttäsi, vertaistukea tai mitä vain, me vastaamme sinulle. Käsittelemme asiasi ja otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian. Jäsenasiat: sanna.hamalainen(at)suomenreumanuoret.fi Muut asiat: info(at)suomenreumanuoret.fi Voit laittaa viestiä myös somekanaviemme kautta! Ota yhteyttä OLETKO JO KUULLUT? Oletko kuullut oma.reumaliitto.fi sähköisestä asiointipalvelusta? Palvelussa voit muuttaa yhteystietojasi, jo s esimerkiksi puhelinnumerosi vaihtuu tai muutat. Lisätietoja voit kysyä jäsenvastaavaltamme. Voit myös lähettää sähköpostia suoraan hallituksen jäsenelle Saat yksittäiseen hallituksen jäseneen yhteyden laittamalla sähköpostia muodossa etunimi.sukunimi(at)suomenreumanuoret.fi Hallituksen jäsenet löytyvät täältä. Etusivu: Alapalkki

Meeri Palanterä Hallituksen jäsen, tapahtuma- ja viestintätiimi "Lähdin hallituksen varajäseneksi, jotta voisin auttaa muita löytämään saman avun ja tuen mitä itse sain" "Moikka! Mä oon Meeri 21v. Alunperin oon kotosin Helsingistä mutta nykyään asun ja opiskelen lääketiedettä Tampereella. Sairastuin reumaan neljä vuotta sitten lukioaikana. Viime vuonna reuman oireillessa erityisen paljon vertaistuesta tuli mulle tärkeä voimavara. Lähdin hallituksen varajäseneksi jotta voisin auttaa muita löytämään saman avun ja tuen mitä itse sain."

Ainuliina Jussila Varapuheenjohtaja, tapahtuma- ja viestintätiimi "Vertaistuki on itselleni suuri voimavara ja haluan olla mukana luomassa sitä myös muille" "Mä oon Ainu, 24 -vuotias kasvatuspsykologian opiskelija Oulusta. Oon sairastanut ärhäkkää lastenreumaa lähes koko elämäni, jonka vuoksi olen aina kokenut vertaistuen todella tärkeänä. Reumanuorten toiminnassa palkitsevinta on ehdottomasti se, että voi tukea toisia samassa tilanteessa olevia. Aloitin Reumanuorten hallituksessa 2019 ja edellisinä vuosina olen toiminut somevastaavana ja viestintävastaavana. Tänä vuonna toimin yhdistyksen varapuheenjohtajana. Vapaaehtoisuus reumanuorissa on itselleni todella tärkeä osa arkea ja koen vertaistuen suurena voimavarana."

Hallitus Vuoden 2024 hallitukseen kuuluu yhteensä 9 jäsentä, joista kaikki 9 on varsinaisia jäseniä. Lisäksi hallituksella on ulkopuolisia aktiivijäseniä. Yksi hallituskausi kestää tammikuusta joulukuuhun. Hallitus valitaan vuosikokouksessa aina vuodeksi kerrallaan. Kuka vaan voi hakea Suomen Reumanuorten hallituksen jäseneksi eikä jäseneksi pääseminen vaadi aikaisempaa kokemusta hallitustoiminnasta. Amiina Abdalla Sihteeri Lue lisää Sanna Hämäläinen Jäsenvastaava Lue lisää Hallituksen esittely: Meet the Team Hallituksen esittely: Meet the Team Elina Heino-Lehtimäki Puheenjohtaja Lue lisää Ainuliina Jussila Varapuheenjohtaja Lue lisää Tapahtuma- ja viestintätiimi Ainuliina Jussila Varapuheenjohtaja, hallituksen jäse n Lue lisää Amiina Abdalla Sihteeri, hallituksen jäsen Lue lisää Sanni Laitinen Hallituksen jäsen Lue lisää Meeri Palanterä Hallituksen jäsen Lue lisää Roosa Jukola Hallituksen jäsen Lue lisää Hallituksen ulkopuoliset aktiivit Sanni Harju Aktiivi jäsen Lue lisää Aino-Maria Ervelä Aktiivijäsen Lue lisää Pinja Huhtala Aktiivijäsen Lue lisää Anna Mattila Aktii vijäsen Lue lisää Jenna Kärpänen Rahastonhoitaja