Luin tässä taannoin englanninkielisen artikkelin,  vapaasti käännettynä ”Näkymättömästä sairaudesta.” Artikkeli koski pääosin Sjögrenin syndroomaa, mutta mielestäni teksti sopii kuvaamaan hyvin myös muita sairauksia. Laitan linkin tämän tekstin alle.

Olen jo pitkään miettinyt kuinka paljon asioita kätkemme kuoreemme ja kehoomme. Miten väsyminen, kivut, sisäelinongelmat ym. eivät näyt päällepäin ja entä tunteet. Ilmaisemme niitä eleillä ja ilmeillä, mutta pystyykö kukaan täysin niitä tulkitsemaan ja ymmärtämään. Miten kertoa vaikeuksista, surusta tai pelosta jollekin toiselle, joka ei ole elämässään ehkä mahdollisesti koskaan joutunut kohtaamaan näitä asioita. Entä kipu ja väsymys. Kuinka kertoa näistä, jos joka kerta tulee torjutuksi. Hyväksymmekö asiat vain, jos pystymme todistamaan ne omin silmin, entä kaikki se ”näkymätön” mitä kannamme mukanamme. Onko se täysin turhaa. Meitä on niin paljon, jotka tunnemme jokapäivästä kipua ja väsymystä. Meitä on niin paljon, jotka kannamme ”näkymättömiä” asioita mukanamme.

Muistan Pikku prinssin sanoneen, että vain sydämellä näkee ne tärkeimmät asiat.  Pitäisikö meidän jokaisen laajentaa ymmärrystämme ja nähdä niitäkin asioista mitä emme näe päällepäin.  Voiko sittenkin maailmassa olla vielä sellaisia asioita joita emme ole ehtineet tutkimaan tai jotka eivät ole selvinneet meidän tutkimuksissamme, vai onko se sittenkin vain meidän ymmärryksestä ja tiedoista kiinni mitä haluamme ymmärtää ja tietää.

http://www.tfosblog.org/?p=3264

-Elisa