Kävelen aina nopeasti paikasta toiseen. Ihan niin kuin minulla olisi kiire jonnekin. Maisemilla ei oikeastaan ole väliä kunhan vain pääsen määränpäähän. Tänään tein poikkeuksen. Matelin niin hitaasti kuin pystyin. Tutkin taloja ja mitä kaikkia pieniä putiikkeja matkan varrella on. Pysähdyin katselemaan merta ja etsin paikan missä oli rauhallista sekä hyvä olla. Annoin lempeän merituulen silittää päätäni ja katselin aaltoja, jotka nousivat korkealle. Laivat lähtivät satamasta ja jossakin kauempana ihmiset juoksentelivat töihin.  Kaikki tämä olisi jäänyt minulta huomaamatta, jos olisin vain kävellyt eteenpäin katselematta mitä ympärilläni tapahtuu. Ehkä  myös joskus toiste pystyn hidastamaan matkaani ja olemaan välittämättä määränpäästä.

-Elisa Stenberg