Päänsärky on yleinen oire, josta melkein jokainen ihminen kärsii jossain vaiheessa. Päänsärkyyn voi olla useita syitä, joista yleisimpinä ehkä migreeniperäinen päänsärky ja lihasperäiset päänsäryt. Lievää ajoittaista päänsärkyä hoidetaan usein tulehduskipulääkkeillä. Minulla on päänsärkyä usein ja olen huomannut parhaaksi helpotukseksi silmien kiinni pitämisen ja nukkumisen. Uni usein parantaa päänsäryn, sillä harvoin päänsärky on yhtä kova enää herätessä kuin mitä se oli nukkumaan mennessä. Tulehduskipulääkkeet harvoin auttavat minun päänsärkyyni ja migreenilääkkeetkin vain siloin, jos ne ehtii ottamaan ennen kuin kohtaus on kunnolla alkanut.

Itsestäni tunnistan neljää eri tyyppiä päänsärkyä. Rakkain päänsärkyni on tietysti migreeniperäinen päänsärky, josta en onneksi kärsi kuin kerran tai pari kuukaudessa. Migreenipäänsärky alaa pikkuhiljaa ja jos oireita ei tunnista ja hoida ajoissa, yltyy se migreenikohtaukseksi, joka voi pahimmillaan olla niin kova, että kipu saattaa viedä tajun. Itselläni migreenikohtaus onneksi kehittyy hitaasti, joten minulla on oireiden alkaessa hyvin aikaa aloittaa ennaltaehkäisevä hoito, jolloin voin estää rajun kohtauksen syntymisen. Oire, josta alkava migreenikohtaus pitäisi tunnistaa, on tietysti lievä päänsärky. Lievän päänsäryn alkaessa täytyy siis onnistua tunnistamaan se migreeniperäiseksi. Koska minulla migreenipäänsärky alkaa usein täysin ilman syytä, voin helpoiten tunnistaa sen poissulkemalla muita mahdollisia päänsäryn aiheuttajia. Jos päänsärkyni on alkanut tuntemattomasta syystä, on se melko suurella todennäköisyydellä migreeniperäistä. Myös kivun sijainnista on mahdollista päätellä sen aiheuttaja.

Kun olen tunnistanut päänsärkyni migreeniperäiseksi, otan yleensä lääkettä ja toivon että päänsärkyni menee sillä ohi. Toinen ja parempi vaihtoehto olisi päiväunet. Pitäisi keskeyttää kaikki mitä olin tekemässä, etsiä rauhallinen paikka ja torkkua hetken. Sen pitäisi ehkäistä migreenikohtauksen kehittyminen. Koska migreeniperäinen päänsärkyni on aluksi lievää eikä se juuri häiritse tekemistäni, käy hyvin usein niin, että luotan päänsäryn menevän itsessään ohi ilman kohtauksen muodostumista, enkä malta rauhoittua tai ottaa lääkettä. Kun päänsärkyni muutaman tunnin päästä voimistuu, otan lääkettä vasta silloin, mutta se on jo liian myöhäistä. Lääkintä pitää aloittaa ajoissa tai se ei kykene estämään kohtauksen syntymistä. Siinä vaiheessa minun olisi ehdottoman tärkeää päästä hiljaiseen pimeään huoneeseen pitkäkseni. Hiljaiseen ja pimeään, koska tuossa vaiheessa peliin alkavat jo puuttua valo- ja ääniarkuus, eli päänsärky voi helpottaa vain hiljaisessa ja pimeässä, koska äänet ja valot aiheuttavat lisää päänsärkyä. Jos satun silloin olemaan paikassa, jossa tämä rauhoittuminen ei ole mahdollista, saan jonkin ajan kuluttua tuntea migreenikohtauksen koko voiman, joka on täysin lamaannuttavaa ja saattaa kestää todella pitkään. Kipu on niin kova, että jopa ajatteleminen sattuu. Et voi liikkua etkä edes ajatella, et myöskään näe mitään, koska silmät täytyy pitää kiinni valoärsytyksen takia, ja kipu on niin kova, että tajunnanlähtö on lähellä. Saatat jopa toivoa sitä, sillä olet täysin lamaantunut kivusta. Onneksi tämäkin päänsärkyni on ehkäistävissä ja joudun kokemaan noin kovan kohtauksen vain muutaman kerran vuodessa.

Yleisin päänsärkyni on lihasperäinen ”jännityspäänsärky”, eli aiheutuu niska-hartiaseudun lihasten jännitystilasta. Tämä päänsärky on helppo tunnistaa, sillä myös niska-hartiaseutuni on kipeä ja jumissa tämän päänsäryn alkaessa. Päänsärkyä helpottaa niska-hartiaseudun lihasten rentouttaminen ja hieronta. Tähän päänsärkyyn lääkkeet eivät minulla valitettavasti auta, ja jos päänsärky häiritsee, on hoitona uni ja lepo. Tämä päänsärky on onneksi usein lievää eikä se myöskään pahene samalla lailla kuin migreeniperäinen päänsärky. Ennaltaehkäisen jännityspäänsärkyä käyttämällä niskatukea silloin, kun niska-hartiaseudun lihakset ovat kovilla, sekä huolehtimalla ergonomisesta istuma-asennosta. Myös riittävä lepo on tarpeen, kuten myös niskalle sopiva tyyny.

Kolmas päänsärkytyyppini on chiari-peräinen päänsärky. Se johtuu siis pikkuaivojeni epämuodostumasta ja on minulle myös yleinen syy päänsärkyyn. Chiari-peräinen päänsärkyni on usein paljon voimakkaampi kuin lihasjännityksestä johtuva, mutta kestoltaan lyhyempi. Tähän päänsärkyyn eivät auta lääkkeet eikä myöskään lepo. Tunnistan päänsäryn sen sijainnista, sillä chiari-peräinen päänsärkyni on aina samassa kohdassa ja aiheuttaa lisäksi paineen tunnetta tietyssä kohtaa. Niskatuki on ainoa helpottava apuväline, eikä sekään paljoa auta. Tämä päänsärky menee itsekseen ohi ja on lyhytkestoista.

Neljäntenä päänsärkytyyppinä voin mainita silmien rasituksesta johtuvan päänsäryn. Päänsärky sijaitsee otsalohkossa ja on lähinnä häiritsevää. Päänsärky tuntuu haihtuvan kun lepuuttaa silmiä, mutta jatkuu taas kun silmät rasittuvat uudelleen. Hoitona särkylääkkeet, silmien lepuuttaminen ja sopivat silmälasit. Tätä päänsärkyä esiintyy aina kun näköni muuttuu, eli silmäni joutuvat työskentelemään enemmän jotta näkisin kunnolla, kunnes hankin uudet silmälasit. Myös piilolinssien käytöstä saatan saada ajoittain tätä päänsärkyä, sekä liian pitkästä kirkkaan ruudun tuijottamisesta esimerkiksi.

Näiden neljän pääänsärkytyypin lisäksi saatan saada ajoittaista päänsärkyä myös esimerkiksi anemiasta, liiasta rasituksesta, liiasta valvomisesta, liiasta sokerin käytöstä, kirkkaista valoista, kovista äänistä, nenän tukkoisuudesta (allergia tai flunssa) sekä nälän tunteesta ja kloorin hajusta. Nämä päänsäryt on usein helppo tunnistaa, koska niiden aiheuttaja on selvä, ja päänsärky ei kestä kauaa ja poistuu usein kun aiheuttaja poistetaan. Nälästä aiheutuva päänsärky poistetaan syömällä, kirkkaista valoista aiheutuva päänsärky poistetaan vähentämällä valaistusta, jne.

Päänsärky on yleinen ja usein todella ärsyttävä vaiva, mutta onneksi sitä on myös helppo ehkäistä ja hoito onnistuu usein kotikonstein. Kun oppii tunnistamaan mistä oma päänsärky johtuu, on sen hoitaminen ja ehkäiseminen helpompaa.