Kesää muistellen

Näin keskellä pimeää ja kylmää talvea on mukava muistella kesän lämpöä. Mikäpä muu olisikaan ollut kesän kohonkohta kuin heinäkuun helteillä järjestetty valokuvauskurssi. Tarkemmin sanottuna Suomen Reumanuoret ry järjesti yhteistyössä Suomen Reumaliiton kanssa Voimauttavan valokuvauksen-kurssin Ristiinassa Löydön kartanossa. Siellä vetäjänämme toimi iki-ihana Miina Savolainen. Miinan toimintaan ja Voimauttavaan valokuvaukseen voi tutustua tarkemmin hänen nettisivuillaan osoitteessa http://www.voimauttavavalokuva.net/ .

Allekirjoittanut ajeli Oulusta Mikkeliin h-autolla. Matka kesti 8 tuntia + pakolliset pysähdykset – ei ole ihan reumaatikon hommaa tuo noin pitkään paikallaan istuminen. Paikalle päästyäni katselin Löydön kartanon tiluksia silmät ymmyrkäisinä – puitteet olivat kerta kaikkiaan upeat! Tilukset olivat todella laajat ja joka suuntaan katsoessa löytyi paikkoja missä valokuvia voisi ottaa. Henkilökohtaisesti pystyin jo tuossa vaiheessa alkaa suunnitella valokuvien tarinoita, sillä olin osallistunut vajaa vuosi aiemmin Kalajoella järjestettyyn Voimauttavan valokuvauksen-kurssille, mikä loi hyvän pohjan.

Torstai aamupäivä sujui tutustuessa alueeseen ja hiljalleen paikalle saapuneisiin ihmisiin. Tämän jälkeen oli ohjelmassa alkuinfo missä esiteltiin Suomen Reumanuorten toimintaa sekä Suomen Reumaliittoa Sini Hirvosen toimesta. Sitten olikin osallistujien aika tutustua toisiinsa Suomen Reumanuorten ohjelmaryhmän järjestämän toiminnan kautta.

Perjantaina paikalle saapui Miina Savolainen, joka esitteli osallistujille Voimauttavaa valokuvausta ja kertoi viikonlopun ohjelmasta. Tästä linkistä pääset lukemaan tarkemmin, mitä voimauttava valokuvaus käytännössä tarkoittaa: http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm . Esittelyn jälkeen olikin aika jakaantua työpareiksi ja lähteä kuvausretkelle. Kuten aiemmin mainitsinkin, Löydön kartano tarjosi valokuvaamiselle mahtavat puitteet. Osallistujat jakaantuivatkin valokuvaamaan toisiaan erittäin laajalle alueelle.

Lauantaina jatkoimme kuvausprojektejamme. Lopputuloksena oli upeita, jokaisen omannäköisiä kuvia mitä erilaisimmissa paikoissa. Kuvausten päätyttyä pääsimme valikoimaan ja muokkaamaan kuviamme. Voin sanoa, että ainakin minulla ja parillani meni kuvien valitsemiseen paljon aikaa; niitä kun oli kertynyt yli tuhat. Valikoinnin jälkeen kuvista sai luoda joko digitaalisen projektin, tai vaihtoehtoisesti kuvat sai tulostaa ja tehdä niistä esimerkiksi valokuva-albumin tai kirjan. Luovuus kukoisti ja valinnanvapaus mahdollisti tekemään juuri sellaisen projektin, joka oli nimenomaan oman itsensä näköinen. Ns. lopputyön teemana oli ”Omat erilaiset puoleni”.

Sunnuntaina pääsimme vielä jatkamaan töidemme tekemistä hetken. Osa porukasta työskenteli projektinsa parissa jopa koko lauantain ja sunnuntain välisen yön nukkumatta lainkaan. Niin koukuttavaa voi työskentely olla! Lopulta esittelimme työmme muille. Töiden esittely oli erittäin tunteikasta – sen parissa riitti niin itkua kuin nauruakin. On upeaa, miten henkilökohtaisia asioita voimme jakaa toisillemme näissä tapahtumissa. Voit olla aivan oma itsesi ja kertoa todella kipeitäkin asioita – me tuemme toisiamme niin elämän ylä- kuin alamäissä.

Kuten yleensäkin, monelle tuli surku tapahtuman päättyessä. Keskustelu seuraavasta tapahtumasta kävikin kiivaana. Seuraa nettisivujamme ja Facebookkia – lisää on takuulla tulossa!

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia osallistujia, Miina Savolaista sekä Löydön kartanon väkeä. Kiitos teille kaikille!

 

Lopuksi vielä kuvasatoa tapahtumasta:

 

10498477_654582294620021_8732622278030123929_o

10592950_654584844619766_5481913136959842636_n

10834753_893938727291501_159591678_o

10849196_893938673958173_1096161268_o

kuvateksti ballerina  Ballerina

kuvateksti turvassa  Turvassa

kuvateksti uhka  Uhka?